Tartuntaketjujen jäljittämiseen tarvitaan paljon työvoimaa

THL, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto aloittavat toukokuussa avoimen verkkokurssin koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja altistuneiden jäljityksestä.

Tarve tartunnanjäljittämiseen kasvaa. Hybridistrategia, jossa rajoitustoimia asteittain vähennetään ja testausmääriä lisätään, toimii vain, jos tartunnan saaneet tunnistetaan ja tartunnalle altistuneita jäljitetään tehokkaasti.

Koronaviruksen tartunnanjäljitys vaatii paljon tekijöitä. Koronavirustesteissä positiivisen tuloksen saaneet haastatellaan ja heidän kontaktinsa selvitetään. Altistuneihin otetaan yhteys. Tartunnan saaneet eristetään ja altistuneet määrätään karanteeniin.

– Altistustilanteiden riskinarviointi on vaativaa. Miten määritellään kuinka suuri tartunnan riski on altistuksen aikana? Tällaista työtä ei voi automatisoida, sanoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Lisäksi tartunnan saaneiden oireita on seurattava. Altistuneille annetaan ohjeet, miten pitää toimia, jos oireita ilmenee.

Työ tehdään aina tartuntataudeista vastaavan lääkärin ohjauksessa.

Verkkokoulutuksesta perustiedot

THL, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto kokoavat parhaillaan avointa verkkokoulutusta tartunnanjäljittämiseen. Kurssille aletaan ottaa ilmoittautumisia näillä näkymin toukokuun puolivälissä.

Koulutukseen kootaan perustietoja koronaviruksesta, epidemiologiasta ja tartunnanjäljityksen käytännöistä. Tavoitteena on luoda hyödyllinen paketti, joka auttaa sairaanhoitopiirejä ja kuntia. Koulutuksesta uudet tartunnanjäljittäjät saavat perustiedot.

– Lisäksi tarvitaan tietysti perehdytys paikallisiin käytäntöihin. Se tehdään henkilökohtaisessa ohjauksessa työpaikoilla.

Jäljitys sitä tärkeämpää, mitä enemmän rajoituksia höllennetään

Tartunnanjäljitys ei ole uusi asia. Sitä tehdään esimerkiksi tuberkuloosin, tuhkarokon ja sukupuolitautien kohdalla. Nyt tarve vain on paljon suurempi.

Koulutus on tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoita on jo mukana tartunnanjäljityksessä eri puolilla Suomea. Myös hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita ja sairaanhoitajaopiskelijoita on tarkoitus kouluttaa. Uusia tekijöitä on saatu terveydenhuollossa myös tehtäväsiirroilla

– Koulutus on avoin kaikille, mutta varsinaiseen tartunnanjäljitykseen tarvitaan tekijöitä, joilla on lääketieteelliset perustiedot ja terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta.

Tartunnanjäljitys on sitä tärkeämpää, mitä enemmän rajoituksia höllennetään.

– Hygieniaohjeiden noudattamista ja fyysisen etäisyyden pitämistä ei myöskään pidä unohtaa, vaikka rajoituksia vähennettäisiin, Nuorti muistuttaa.

Hertta Vierula

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.