Toipilasplasmasta toivoa koronaviruksen hoitoon

Toipilasplasmaa pidetään turvallisena ja hyvin siedettynä.

Toipilasplasmasta toivoa koronaviruksen hoitoon Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vakavaa koronavirusinfektiota sairastavat potilaat voivat saada apua samasta taudista toipuneiden veriplasmasiirroista.

Professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta sanoo, että tiedekirjallisuudessa tulokset vaikuttavat ­periaatteessa lupaavilta.

– Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan ole riittävää niin kauan kun ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Sukulaisvirusten, SARS:n ja MERS:n, kohdalla asiaa on tutkittu enemmän.

Kiinassa julkaistiin tutkimus, jossa viidelle kriittisesti sairaalle koronapotilaalle annettiin toipilasplasmaa, ja he kaikki selvisivät. Toisessa kiinalaistutkimuksessa todettiin, että ­annettaessa toipilasplasmaa 10 koronapotilaalle ­viruseritys vähentyi ja kliininen tilanne parani.

– Näissäkään tutkimuksessa ei ollut verrokkipotilaita. Potilaat olisivat voineet selvitä muutenkin.

Kantele kertoo, että tutkimuksissa on saatu viitteitä kuolleisuuden vähenemisestä. Ventilaattorien tarve on ollut vähäisempää ja happeutuminen on heikentynyt vähemmän toipilasplasmaa saaneilla koronapotilailla.

Toipilasplasmaa pidetään myös turvallisena ja hyvin siedettynä. Haitta­vaikutuksia sen käytöstä on ilmennyt vähän. Yhdysvalloissa 5 000:lle koronainfektion saaneelle potilaalle annettiin toipilasplasmaa, ja vain yhdelle prosentille tuli vakavia haittavaikutuksia.

Suomalaista tutkimusta suunnitellaan

Maailmalla on kehitteillä toipilasplasmasta lukusia tutkimuksia, joissa on kaikissa hieman erilainen tutkimusasetelma. Kantele painottaa, että on erittäin tärkeää tehdä tutkimuksia toipilasplasmasta myös Suomessa, koska tutkimusasetelmat voivat olla hieman erilaiset ja samalla voidaan jo luoda pohjaa ja käytäntöjä mahdolliselle tulevalle hoidolle.

Helsingin yliopistossa suunnitellaankin parhaillaan tutkimusta, jossa selvi­tetään koronaviruksen aiheuttamaa immuunivastetta. Koronavirusinfektion sairastaneiden joukosta etsitään niitä, joilla on paljon suojaavia vasta-aineita veressä. Tämän jälkeen selvitetään, haluaako henkilö luovuttaa veriplasmaa ja soveltuuko hän luovuttajaksi. Tutkimuksessa on mukana myös Punaisen Ristin Veripalvelu.

– Tutkimus on käynyt läpi eettisen toimikunnan käsittelyn, ja se on saamassa luvan pian. Tarkoitus on edetä nopealla aikataululla.

Ulla Toikkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 24-33/2020.

Oletko jo lukenut nämä?