Toiseen aaltoon ollaan valmiimpia

Neljä kokenutta lääkäriä eri puolilta Suomea kertoo, mitä koronavirusepidemia on opettanut.

Toiseen aaltoon ollaan valmiimpia Kuva 1 / 2 Kuva: Adobe/AOP

Peter Nieminen

johtajaylilääkäri

Vaasan keskussairaala

– Koronavirusepidemia on opettanut valmistautumisen tärkeyden. Pandemia­suunnitelma ei toiminut meillä suoraan, mutta pääkohtia pystyttiin ottamaan ­sujuvasti käyttöön.

Niemisen mukaan tehtyjä ratkaisuja on tarkasteltava jälkikäteen kriittisesti, jotta niistä voidaan oppia.

– On ollut rankkaa ja surullista, mutta silti hyödyllistä. Olen varma, että olemme nyt valmistautuneempia, jos tauti nostaa päätään.

Päivystyspoliklinikalla harkitaan kaikkien infektiopotilaiden kohortoimista.

– Jatkossa on syytä olla ketterä val­mius infektiopotilaiden kohortoimisiin rakenneratkaisuin varokeinona uusien epidemioiden yllättäessä.

Ruotsin läheisyys tuo Vaasan seudulle omanlaisia erityishaasteita, jotka pitävät terveydenhuollon ammattilaiset varpaillaan.

– Lauttaliikenne kulkee päivittäin Vaasan ja Uumajan välillä. Liikenne on erittäin vilkasta koko kesäkauden, kun Ruotsissa asuvat suomalaiset tulevat mökeilleen ja tapaamaan sukulaisia. Epidemia ei ole vielä ohitse.

Juha Paloneva

vs. johtajaylilääkäri, kirurgian professori

Keski-Suomen keskussairaala

– Opimme varhaisessa vaiheessa, että tiedottaminen yleisölle ja henkilökunnalle on hyvin tärkeää.

Palonevan mukaan viestintää ei voinut tehdä liikaa tai liian selkeästi koronaepidemian ollessa kiivaimmillaan.

Kevät antoi arvokasta oppia ja kokemusta epidemian hallinnasta, maakunnallisesta yhteistyöstä sekä siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Yllättäviä asioita olivat suojavarusteiden saatavuusongelmat ja taudin arvaamattomuus.

– Ei olisi voinut tulla mieleenkään, ­että hengityksensuojaimista olisi maailmanlaajuisesti yhtäkkiä huutava pula.

Paloneva uskoo, että ­koronaviruksen myötä hygieniasääntöihin ja infektiotautien hallintaan kiinnitetään ­entistä paremmin huomiota. Jatkossa taudit ­eivät kierrä niin helposti, kun sairaana pysytään kotona eikä mennä työpaikalle.

– Lääkärit, joilla on pientä flunssaa, eivät perinteisesti kehtaa jäädä kotiin sairastamaan. Uskon, että tämä muuttuu nyt.

Ville Pettilä

tehohoidon ylilääkäri, professori

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

– Mehän selvisimme tästä kuivin jaloin, vaikka kahden viikon aikana infektio­potilaille varattujen tehohoitopaikkojen määrä käytännössä kahdeksankertais­tettiin.

Pettilä kertoo, että tehohoidossa ei ­ollut suunnitelmaa näin laajan ja eskaloituvan taudin edessä.

– Opimme, että ennakoinnin ja suunnitelmien pitää olla vieläkin parempia.

Koulutusohjelmaa päivittämällä aiotaan vastata tarpeeseen saada lisää tehohoitotaitoisia lääkäreitä ja hoitajia.

– Lisähenkilöstön on tultava oman leikkaushenkilöstön ulkopuolelta. Muuten leikkaustoimintaa joudutaan ajamaan jälleen alas, jotta tehohoitoon saadaan osaajia.

Pettilä kertoo, että sata tehohoitopotilasta vaatii noin 500 tehohoitajaa ja noin 100 tehohoitotaitoista lääkäriä.

Toisen aallon tullessa on pyrittävä varmistamaan, ettei henkilökuntaa sairastuisi.

– Keväällä ei kuitenkaan tullut ilmi yhtään tapausta, jossa potilas olisi tartuttanut henkilökuntaa. Tartunnat ovat tulleet henkilökunnan keskuudessa.

Etäyhteyksiä tullaan hyödyntämään Pettilän mukaan entistä enemmän, koska altistus voi asettaa kaikki karanteeniin. Pahimmillaan koko yksikön toimintakyky vaarantuu.

Tero Heikkinen

yleislääketieteen erikoislääkäri

Kemin Sauvosaaren sairaala

– Olen hämmästynyt, kuinka vähällä olemme päässeet ensimmäisestä rytinästä.

Alueen pandemiasairaalaa muutaman kollegan kanssa pyörittänyt Heikkinen yllättyi, kuinka moni sairaalaan tullut erittäin perussairas ja iäkäs koro­napotilas selvisi taudista.

– He kävelivät koronakuilun yli kuivin jaloin muutamassa viikossa. Työikäisiä tällä alueella ei kuollut käsittääkseni yhtään.

Heikkinen uskoo jonkin tuntemattoman seikan varjelevan suomalaisia, koska tauti ei hyökännyt täällä niin lujaa kuin muualla maailmalla.

Oppia saatiin myös sairaalan muuttamisessa pandemiasairaalaksi. Tämä tehtiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla 50 potilasta siirrettiin muihin yksiköihin koronapotilaiden tieltä vuorokaudessa. Toisen kerran sairaala tyhjennettiin puolessa vuorokaudessa. Enimmillään Sauvosaaren sairaalassa hoidettiin kymmentä koronapotilasta samaan aikaan.

– Etukäteen emme osanneet varautua kaikkeen. Nyt saamme pandemiasairaalan pystyyn nopeasti ja osaamme hoitaa potilaita joustavasti. Läksyt on opittu.

Tuomas Keränen

Kuvat Johannes Tervo ja Adobe/AOP

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 34/2020.

Oletko jo lukenut nämä?