Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama sairaus, joka leviää ilmateitse. Tauti tarttuu yleensä pisaratartuntana tilanteissa, joissa henkilö on pitkään läheisessä kontaktissa tartuttavan keuhko- tai kurkkutuberkuloosia sairastavan kanssa.
Tuberkuloosia esiintyy kahtena muotona:
- Piilevä tuberkuloosi-infektio, jossa bakteeri on elimistössä mutta ei aiheuta oireita.
- Aktiivinen tuberkuloosi, jossa bakteeri aiheuttaa oireita ja voi tarttua muihin.
Keuhkot ovat yleisin tuberkuloosin sijaintipaikka, mutta tauti voi esiintyä myös muissa elimissä, kuten imusolmukkeissa, luustossa tai keskushermostossa.
Tuberkuloosin oireet ja toteaminen
Keuhkotuberkuloosin oireet kehittyvät hitaasti viikkojen tai kuukausien aikana. Tavallisia oireita ovat:
- pitkittynyt yskä (yli 2–3 viikkoa)
- rintakipu, hengenahdistus
- lima- tai veriyskökset
- kuumeilu ja yöhikoilu
- väsymys ja laihtuminen
Jos tuberkuloosi esiintyy keuhkojen ulkopuolella (esimerkiksi imusolmukkeissa tai virtsateissä), oireet riippuvat elimen sijainnista. Ekstrapulmonaalinen eli keuhkojen ulkopuolella ilmenevä tuberkuloosi on yleisempi maahanmuuttajilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä.
Tuberkuloosin diagnoosi perustuu muun muassa keuhkokuvaan, yskösnäytteisiin, tuberkuliinitestiin ja tarvittaessa kudosnäytteisiin. Riskiryhmille suositellaan myös HIV-testausta. HIV heikentää elimistön puolustuskykyä, mikä lisää riskiä sairastua aktiiviseen tuberkuloosiin – myös silloin, kun infektio on aiemmin ollut piilevä. HIV-positiivisilla tuberkuloosi on myös yleisempi ja HIV-testiä suositellaan tehtäväksi tuberkuloosiepäilyn yhteydessä, jotta diagnoosi voidaan varmistaa oikein, hoito suunnitella turvallisesti (lääkkeiden yhteisvaikutukset) ja tartuntariskiä voidaan hallita paremmin. Testaus on osa kansainvälisiä ja kansallisia hoitosuosituksia.
Tuberkuloosin hoito
Tuberkuloosin hoito kestää vähintään kuusi kuukautta ja perustuu usean antibiootin yhdistelmään.
Hoito alkaa yleensä intensiivivaiheella, jolloin käytetään neljää lääkettä: isoniatsidi, rifampisiini, pyrazinamidi ja etambutoli.
Hoidon onnistuminen edellyttää:
- tarkkaa lääkkeiden annostelua ja säännöllisyyttä
- seurantaa mahdollisten haittavaikutusten vuoksi
- lääkärin tai hoitajan ohjausta koko hoitojakson ajan
Mikäli kyseessä on monilääkeresistentti (MDR) tai erittäin resistentti (XDR) tuberkuloosi, hoito voi kestää jopa 18–24 kuukautta ja vaatia erikoissairaanhoitoa.
Tuberkuloosin tilanne Suomessa ja maailmalla
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan tuberkuloosi on edelleen yksi johtavista tartuntatauteihin liittyvistä kuolinsyistä.
Vuonna 2022 tuberkuloosiin sairastui maailmassa arviolta 10,6 miljoonaa ihmistä ja kuoli 1,6 miljoonaa.
Eniten tapauksia esiintyy Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja osissa Itä-Eurooppaa.
Suomessa tuberkuloosi on harvinainen. Vuosittain todetaan noin 200–300 tapausta, ja ilmaantuvuus on laskenut alle 4 tapaukseen 100 000 asukasta kohti.
Suurin osa tapauksista liittyy maahanmuuttajiin maista, joissa tauti on yleinen. Paikallista leviämistä esiintyy vain harvoin.
Näin tuberkuloosia voidaan ehkäistä
Tuberkuloosia ehkäistään useilla keinoilla, erityisesti riskiryhmissä.
- Tuberkuloosia ehkäisevä BCG-rokotus annetaan Suomessa vain valikoidusti lapsille, joiden infektioriski on suurentunut.
- Tuberkuloosin seulonnat ja terveystarkastukset toteutetaan maahanmuuttajille, terveydenhuollon työntekijöille ja muille altistuville ryhmille.
- Tartuntaketjujen katkaisu tapahtuu kartoittamalla altistuneet ja aloittamalla ennaltaehkäisevä lääkehoito, jos tarvetta on.
- Yleinen terveydenhuolto, hyvä ravitsemus ja elinolot vähentävät tuberkuloosiriskiä myös globaalisti.
Tuberkuloosi on edelleen merkittävä tartuntatauti maailmalla, vaikka Suomessa sen esiintyvyys on vähäinen. Tauti voi olla pitkään oireeton ja aktivoitua vuosienkin kuluttua tartunnasta.
Varhainen tunnistaminen, luotettava diagnostiikka ja huolellinen hoito ovat avainasemassa yksilön ja väestön suojaamisessa. Riskiryhmien seulonnat ja rokotukset täydentävät torjuntatyötä tehokkaasti.
