Tulevaisuuden potilas

Millainen on tyypillinen tapaus 20 vuoden päästä?

Iäkäs

Yksi on varmaa. Suomi ikääntyy. Epävarmaa on, mitä siitä tarkalleen seuraa.

Hoidon ja kuntoutuksen tarve lisääntyy, mutta toisaalta avun tarve ei ehkä kasva samassa suhteessa. Ihmisten toimintakyky paranee.

Elinajanodote nousee ainakin 10 vuodella. Terveitä elinvuosia tulee lisää. Iäkkäiden potilaiden lisääntymisen myötä tulee paljon ikään liittyviä sairauksia. Iäkäs potilas on korkeasti koulutettu ja aktiivinen oman hoitonsa suhteen.

Suomalaisten terveys ylipäätään ­kohenee, mutta tietyt sairaudet nostavat päätään.

Syöpää sairastava

Syöpälääkäreillä riittää töitä. Ikääntymisen ja varhaisen toteamisen myötä on paljon esimerkiksi paksusuolisyöpiä, rintasyöpiä ja eturauhassyöpiä. Keuhkosyövän kaltaiset elintapoihin liittyvät syövät vähenevät.

Todennäköisesti syöpäkuolleisuus kuitenkin vähenee edelleen, sillä hoitotulokset paranevat varhaisempien ja ­parempien hoitojen ansiosta. Uusien hoitojen hinta voi olla kova. Geenitekniikka tehostaa hoitoa.

Vastaanotoilla näkyy huomattava potilasryhmä, syöpäkroonikot. He tarvitsevat seurantaa ja pitkäaikaista hoitoa.

Geenitiedon avulla sairauksia määritellään tarkemmin. Yksi sairaus voi tarkentua kymmeneksi sairaudeksi.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksia potevia on entistä vähemmän, mutta toisaalta ainakin niska- ja hartiavaivat voivat lisääntyä. Verenkiertoelinten sairaudet vähenevät, mutta pysyvät silti isona ongelmana.

Masentunut

Paha olo on tavallinen vaiva jatkossakin. Suomalaisten fyysisen terveyden parantuessa mielenterveys saa entistä enemmän painoarvoa, vaikka mielen sairaudet eivät varsinaisesti lisääntyisikään. Ne myös tunnistetaan paremmin.

Mielenterveysongelmien seuraukset näkyvät. Masennus aiheuttaa 20 vuoden päästä paljon työkyvyttömyyttä, ehkä enemmän kuin nyt. Työn psyykkinen kuormitus voi lisääntyä.

Teknologian merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Esimerkiksi sosiaalinen media voi vaikuttaa jollakin tavalla mielenterveyteen.

Dementoitunut

Muistisairaita tulee lisää. Ikärakenteen muutoksen ohella syynä on parantunut diagnostiikka. Yhä useampi saa hoitoa.

Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä ei kannata vuoteen 2030 mennessä odottaa merkittäviä läpimurtoja. Uudet teknologiat kuitenkin helpottavat muistisairaiden itsenäistä selviytymistä.

Liikkuva

Ihmiset harrastavat enemmän liikuntaa ja syövät entistä terveellisemmin. Lihavuus voi silti olla yleistä, kuten nykyisinkin. Ristiriita saattaa osittain johtua ­arjen fyysisen kuorman keveydestä. ­Vapaa-ajan liikunta ei riitä kompensoimaan sitä.

Tupakoimaton

Tupakointi vähenee, ainakin miehillä. Sen tilalle voi kuitenkin tulla jotain muuta. Alkoholiriippuvuus pysyy todennäköisesti näkyvänä ilmiönä ja muut päihdeongelmat saattavat yleistyä.

Aktiivinen

Potilaiden aktiivisuus on megatrendi. Tulevaisuuden potilas on myös valistunut. Hän tulee samalle tasolle lääkärin kanssa ja haastaa tämän. Potilas tietää paljon sairaudestaan, joskus enemmän kuin lääkäri.

Lääkäristä tulee lähinnä potilaan ­konsultti. Vastaanottotilanne muuttuu ­neuvotteluksi. Kommunikointi ei aina tapahdu kasvotusten. Potilas kysyy ­usean lääkärin ja muun asiantuntijan mielipidettä.

Potilaat seuraavat itse terveyttään erilaisilla laitteilla ja palveluilla, ja itsehoitoa tukevat teknologiat lisääntyvät.

Potilaat käyttävät paljon verkkoa ja kohtaavat sen avulla. Potilaalle voi löytyä kohtalotoveri vaikkapa Saksasta, ja he vaihtavat keskenään kokemuksia.

Monikulttuurinen

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ­lisääntyvät. Käsitys hyvästä hoidosta on entistä vahvemmin kulttuurinen.

Maahanmuuttajapotilaat tuovat mukanaan kulttuuriinsa kuuluvia hoitomuotoja eri puolilta maailmaa. Lääkärin on suhtauduttava niihin vakavasti ja opittava tuntemaan, mistä maahanmuuttajat puhuvat. Myös sairauskäsitykset vaihtelevat. Uskonto tuo omat mausteensa.

Maahanmuuttajat ottavat jotain täältä ja jotain muualta, eli terveydenhuolto on transnationaalista.

Kansainvälinen

Potilaat voivat olla hyvinkin etäällä hoitavasta lääkäristä. Etälääketiede yleistyy ja tiedonvaihto kansainvälistyy. Suomalainen lääkäri voi hoitaa brittipotilasta tapaamatta tätä koskaan, ja vastaavasti lontoolaista lääkäriä voi konsultoida nopeasti.

Potilaat alkavat matkustaa tiettyihin hoitoihin erikoistuneisiin paikkoihin eri maihin.

Toiveikas

Tulevaisuuden potilas ei alistu kohtaloonsa, jos esimerkiksi sormi menee poikki. Se pystytään kasvattamaan kantasoluhoidolla.

Lääketiede harppoo eteenpäin. Yksi potentiaalinen keksintö voi olla keino­veri, jonka myötä verenluovutus jää historiaan.

Yksilöllinen

Geenitestaus yleistyy ja geenitieto arkipäiväistyy, vaikka tietosuojakysymykset voivatkin hidastaa kehitystä. Riskitekijät tunnistetaan hyvin, ja esimerkiksi ­verenpainetautiin valitaan yksilöllisesti sopivin lääke geenitiedon avulla.

Potilaan genomi voi olla tallennettuna omaan henkilökohtaiseen tietopankkiin, kännykkään ja terveydenhuollon tietojärjestelmään.

Potilaat profiloituvat ja haluavat hoitaa itseään eri tavoin. Osa luottaa luonnonmukaisiin menetelmiin, osa uusimpaan teknologiaan. Myös hoitopaikka valitaan vapaammin.

Konsumerismi voimistuu, ja potilaasta tulee kuluttaja ja asiakas. Oikeus valita on keskeinen niin elämän kuin kuolemankin kysymyksissä.

Potilaan vaatimukset heijastavat ­hänen käsitystään hyvästä elämästä. Hauskempi ulkonäkö, parempi elin. Lääkäri osallistuu kehon suunnitteluun.

Jotkut käyttävät sijaissynnyttäjiä, sillä synnyttäminen ei aina sovi aikatauluihin. Ihmiset voivat manipuloida jälkeläisten geenejä muutenkin kuin sai­rauksien ehkäisemiseksi.

Yksilöllistymiskehitys edellyttää lääkäriltä joustavuutta. Kaikki eivät halua elää vanhaksi, eikä tarvitsekaan.

Syrjäytynyt

On vaara, että suomalaisten potilaiden sosiaalinen kahtiajakautuminen syvenee. Terveyden eriarvoisuus ja erot elin­ajanodotteessa kasvavat. Vain osa potilaista tulee olemaan aktiivisia kuluttaja-asiakkaita.

Terveydenhuollon on aina otettava syrjäytyneet ja passiivisetkin huo­mioon.

Juttu perustuu valistuneisiin arvioihin ja luovii erilaisten skenaarioiden välillä. Haastatellut asiantuntijat ovat emeritusprofessori Arpo Aromaa sekä LKT, antropologi ja kulttuurin ja terveyden professori Marja-Liisa Honkasalo Turun yliopistosta, erikoistutkija Osmo Kuusi VATT:sta ja terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuoren­koski Lääkäriliitosta.

Toimittaja
Miia Soininen

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 25/2012