Matala maitovasta-ainetaso ennustaa lapsen maitoallergian paranemista, joko siedättämällä tai itsestään. Muun muassa tämä ilmeni HUS:ssa ja TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa.
Pediatric Allergy and Immunology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin siedätyshoidon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä vaikeiden allergisten reaktioiden riskitekijöitä hoidon aikana.
– Tämä tieto auttaa meitä arvioimaan, keille siedätyshoito kannattaa aloittaa ja keitä ovat riskipotilaat, kertoo lastentautien erikoislääkäriksi erikoistuva lääketieteen lisensiaatti Tiina Kauppila HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Tutkimus on ensimmäinen osa hänen väitöskirjatyötään.
Ruokasiedätys on kokeellista hoitoa
Yleisimmät syyt maitosiedätyksen keskeyttämiseen olivat muun muassa ylävatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, nielemisvaikeus, hengitystieoireet tai anafylaktinen reaktio eli äkillinen yliherkkyysreaktio.
Hengitystieoireet olivat vahvasti yhteydessä korkeampaan maidon IgE-vasta-ainetasoon ennen siedätyksen alkua, mutta ruuansulatuskanavan oireilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä.
– Tutkimus tarjoaa käytännön tietoa maitosiedätystä harkitseville perheille onnistumisen todennäköisyyksistä. Siedätyshoitojen sivuvaikutukset ovat yleisiä, ja hoito vaatii perheiltä sitoutumista, Kauppila kertoo.
Tällä hetkellä ruokasiedätys on kokeellista hoitoa.
Tutkimuksessa oli 296 lasta
Yhteensä 296 IgE-vasta-ainevälitteistä lehmänmaitoallergiaa sairastavaa yli viisivuotiasta osallistui maitosiedätykseen 11 vuoden aikana HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Kotona päivittäin juotavien maitoannosten määrää lisättiin tutkimuksessa noin viikoittain neljän kuukauden ajan aina 2 desilitran tavoiteannokseen. Samanaikaisesti lapset ottivat päivittäin antihistamiinia.
Lopulta 56 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lapsista pystyi jatkamaan päivittäistä maidon juomista yli 2 desilitran ja 18 prosenttia alle 2 desilitran annoksella. Loput lapsista ei juonut maitoa lainkaan.
Tietoa kerättiin kolmessa vaiheessa: kolme kuukautta ja vuoden kuluttua maksimiannoksen jälkeen sekä maidon juonnin keskeytysten yhteydessä.
Kaikkien potilaiden tilanne käytiin vielä läpi vuosien 2016 ja 2017 aikana kyselylomakkeella tai puhelimitse.
Tämä ei-satunnaistettu, avoin seurantatutkimus tehtiin vuosina 2005–2017. Poikkileikkausaineiston keräsivät HUS ja Tampereen yliopisto yhdessä.
Kauppilan seuraavat artikkelit käsittelevät maitoallergikkojen elämänlaatua ja maitoaltistumisen vaikutusta veriarvoihin ja vasta-aineisiin, jolloin saadaan tarkempaa tietoa siedätyksen vaikutuksista maitoallergiaan.
Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu ensin Lääkärilehdessä 18.3.2019.
