Tutkijat aikovat selvittää, auttaako nopea keskusteluapu kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä

Suunnitteilla on Työterveyslaitoksen ja FinnHELP-palvelun yhteistutkimus.

Tutkijat aikovat selvittää, auttaako nopea keskusteluapu kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Jos terveydenhuollon ammattilainen saa kuormittuessaan nopeaa matalan kynnyksen keskusteluapua, tuoko se helpotusta ja ehkäiseekö se ongelmien pahenemista?

Tätä on tarkoitus tutkia Työterveyslaitoksen ja FinnHELP-palvelun yhteistyönä.

FinnHELP on ensihoidon ja päivystyksen työntekijöiden yhdistyksen FinnEMin projekti, joka käynnistyi koronapandemian alettua keväällä 2020. FinnEMin puheenjohtaja, akuuttilääketieteeseen erikoistuva Eeva Tuunainen halusi järjestää tukea paineen alla työskenteleville työntekijöille.

Videoyhteyden kautta käytäviä keskustelukertoja ammattilaisen kanssa on 1–5.

Mallia halutaan levittää

Tutkimukseen otetaan terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ottavat yhteyttä FinnHELP-palveluun.

Hankkeella on kuitenkin koronatilannetta laajempi merkitys. Taustalla on tieto, että alalla on paljon kuormittuneisuutta ilman pandemiaakin.

– Esimerkiksi lääkäreistä viidesosalla on merkittävä riski työuupumukseen, sanoo vanhempi tutkija, PsT Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta.

Jos nopea keskusteluapu osoittautuisi hyväksi tuen malliksi, olisi perusteltua ottaa se käyttöön laajemmin. Ennen mallin levittämistä tarvitaan tutkimustietoa.

FinnHELP-palvelun kaltaisesta matalan kynnyksen ennaltaehkäisevästä avusta ei Puttosen mukaan ole juuri tutkimustietoa.

Tutkijat haluavat selvittää, vaikuttaako se työssä jaksamiseen, työkykyyn ja kuormittuneisuuden kokemiseen.

Jos vaikuttaa, tuki olisi sekä kustannustehokasta että ennaltaehkäisevää.

– Toimintamalli ei perustu siihen, että henkilö on ollut pitkään kuormittunut, pyöritellyt asioitaan ja viettänyt unettomia öitä, vaan tällä pyritään antamaan ensimmäinen apu siihen, että henkilö lähtee oikeaan suuntaan.

Tärkeä osa keskusteluapua on, että se on helposti saatavissa, ei pitkän prosessin takana.

Puttonen toivoo, että matalan kynnyksen keskusteluapu hälventäisi osaltaan leimautumisen pelkoa.

– Työssä voi kuormittua. Se ei ole henkilön omaa heikkoutta, vaan monille meistä tulee sellaisia tilanteita työelämässä eteen. Työelämä ei välttämättä ole reilua, ja kun kuormitus kasvaa haitalliseksi, tarvitaan ratkaisuja. Tämä on yksi sellainen.

Rahoitus on auki

Ensimmäisessä pilottivaiheen tutkimuksessa osallistujat vastaavat stressi- ja ahdistuskyselyyn kolme kertaa: heti avun jälkeen, kolmen kuukauden päästä sekä kuuden kuukauden päästä.

Pilottivaiheeseen haetaan 40 tutkittavaa.

Tarkoitus on tutkia myös palvelun lähestyttävyyttä, tarpeellisuutta ja hyväksyttävyyttä. Myös palvelun kehittämistarpeet selvitetään.

Tutkimuksen yksi tavoite on saada lisää julkisia resursseja terveydenhuollon työntekijöiden ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, jos palvelu osoittautuu toimivaksi.

Puttonen arvioi, että aineisto on mahdollista kerätä noin puolessa vuodessa. Tutkimusbyrokratia on jo pitkällä, mutta isompaa rahoitusta hankkeelle ei vielä ole. Hakemuksia on sisässä.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ensimmäisiä tuloksia on luvassa ensi vuonna.

Nyt suunnitelmissa on tutkia terveydenhuollon työntekijöitä, mutta Puttosen mukaan vastaavan keskusteluavun käyttö ja tutkiminen saattaisi olla mielekästä muillakin aloilla kuten sosiaalihuollossa ja pelastusalalla.

Minna Pihlava

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?