Tutkimus: Suuret D-vitamiiniannokset eivät vähentäneet vanhusten kaatumisia

Tutkimus: Suuret D-vitamiiniannokset eivät vähentäneet vanhusten kaatumisia Kuva 1 / 1

Suuret, kerran kuukaudessa annettavat D-vitamiiniannokset eivät paranna vanhusten toimintakykyä eivätkä vähennä kaatumisia. Tuoreen sveitsiläistutkimuksen perusteella suuria annoksia saavat saattavat kaatua jopa muita todennäköisemmin.

D-vitamiinin puutos heikentää lihaksia ja toimintakykyä ja tämän vuoksi vitamiinilisien on ajateltu vähentävän kaatuilua. Tutkimusnäyttö tästä on kuitenkin ollut vähäistä.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 200 keskimäärin 78-vuotiaan kotonaan asuvan sveitsiläisen vuoden mittaiseen seurantaan. Seurannan ajan osallistujat saivat D3-vitamiinia 24 000 IU tai 60 000 IU kuukaudessa. Kolmas ryhmä sai 24 000 IU:n annoksen ja 300 mikrogrammaa kalsifediolia, joka on D-vitamiinin esiaste. Kaikki osallistujat olivat kaatuneet vähintään kerran aikaisemmin. Osallistujista 60 prosenttia kärsi D-vitamiinin puutoksesta tutkimuksen alussa.

Suurempia 60 000 IU:n annoksia tai 24 000 IU:ta kalsifediolin kanssa saaneiden veren D-vitamiinipitoisuus suureni suositusten mukaiselle tasolle todennäköisemmin kuin pienemmän annoksen saaneiden, mutta tämä ei näkynyt lainkaan osallistujien alaraajojen toimintakyvyssä.

Suotuisten vaikutusten sijaan vuoden mittainen seuranta osoitti kaatuilun selvästi yleisemmäksi suurempia annoksia saaneiden ryhmässä. Pienimmän eli 24 000 IU:n annoksen saaneista 48 prosenttia kaatui seurannan aikana, kun suurempia annoksia saaneista kaatui 66 prosenttia.

Tutkijat eivät osaa sanoa, miksi suuria annoksia saaneet kaatuivat muita todennäköisemmin. Yksi selitys voisi olla parantunut liikkumiskyky, minkä vuoksi myös kaatumiset olisivat todennäköisempiä. Analyysi ei kuitenkaan tukenut tätä selitystä.

Kunnes tulokset varmistetaan ja ilmiölle löytyy selitys, tutkijat suosittavat varmuuden vuoksi välttämään näin suuria kerta-annoksia iäkkäillä. Päivittäiset ja pienemmät annokset ovat parempi ja huomattavasti yleisempi vaihtoehto.

Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä ja yli 75-vuotiailla tuplasti enemmän eli 800 IU päivässä. Sveitsiläisten tutkimuksessa 24 000 IU:n kuukausiannos vastasi tätä yli 75-vuotiaiden suositustasoa.

Suomalaisten D-vitamiinin saanti jää yleensä suosituksia vähäisemmäksi etenkin syys- ja talvisaikaan. Kesällä auringonvalo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, mutta muulloin se pitää hankkia ruoasta, kuten kalasta ja vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista tai vitamiinilisistä.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Lähde:
Monthly High-Dose Vitamin D Treatment for the Prevention of Functional Decline. JAMA 2016.

Uutispalvelu Duodecim

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

  • D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

    D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.

    Uutiset 18.10.2017
  • D-vitamiinilisät saattavat vähentää pahoja astmakohtauksia

    Tutkimus osoitti suun kautta otettavien D-vitamiinilisien pienentävän vakavien, sairaalahoitoa vaativien astmakohtausten riskiä.

    Uutiset 21.9.2016
  • D-vitamiini hyväksi sydämen vajaatoimintaa poteville

    Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on usein myös D-vitamiinin puutosta ja puutos liittyy heillä huonompaan ennusteeseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinitasojen korjaaminen voi puolestaan parantaa potilaiden sydämen toimintaa. Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen kokeeseen, jossa 239 vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 4 000 IU:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten tutkimuksen alkaessa. Kävelytestien perusteella D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta se saattoi parantaa sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Jos tulokset vahvistetaan lisätutkimuksissa, D-vitamiinivajeen korjaaminen ja suuriannoksiset D-vitamiinilisät voisivat helpottaa monien sydämen vajaatoimintaa potevien elämää. Vielä on tosin epäselvää, millä tavalla nyt havaitut muutokset sydämen toiminnassa vaikuttavat potilaiden taudin kulkuun ja oireiluun pitemmällä aikavälillä. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Lähde:Journal of the American College of Cardiology 2016;67:25932603 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0735109716016946 Uutispalvelu Duodecim Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Panthermedia

    Uutiset 6.7.2016

Terveyskirjasto.fi