Työikäisten lihavuuden kasvu hidastunut

Tutkijoiden mukaan Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat raportoineet tämän tyyppisestä muutoksesta.

Suomalaisten miesten ja naisten keskimääräinen painoindeksin nousu, ylipainoisten ja lihavien osuuden kasvu sekä vyötärölihavuuden yleistyminen näyttävät hidastuneen tai jopa pysähtyneen. Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat raportoineet tämän tyyppisestä kansanterveyden kannalta edullisesta muutoksesta. Näin kertoo Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistu tutkimus.

Vaikka lihavuuden kasvu onkin tasaantunut, on enemmistä suomalaisista aikuisista edelleen ylipainoisia tai lihavia. Työikäisistä miehistä kaksi kolmesta ja naisista lähes puolet on vähintään ylipainoisia. Kaikkiaan 20 % työikäisistä on vähintään lihavia ja 5-7 % vaikeasti ja sairaalloisesti lihavia. Työikäisten keskimääräinen painoindeksi oli 26,9 kg/m2 ja naisten 25,9 kg/m2 vuonna 2012.

Tutkimus perustuu kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen poikkileikkausaineistoihin, jotka sisältävät 8 000–10 000 työikäistä (25–64-vuotiaat) miestä ja naista eri puolilta Suomea. FINRISKI-terveystutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, kaikkiaan yhdeksän kertaa.

Lue lisää: Sokerivero ei riitä

Tutkittaville lähetettiin kyselylomake, ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen, jonka suoritti erikseen koulutettu henkilökunta. Osallistumisprosentit ovat vaihdelleet tutkimusvuosittain välillä 65–90 prosenttia.

Syitä ylipainolle

Tutkijat pohtivat syitä suomalaisten ylipainolle. Heidän mukaansa energian kulutusta ovat pienentäneet työn fyysisen kuormittavuuden ja arkiliikunnan väheneminen sekä istuvan elämäntavan yleistyminen. Ylimääräistä energiaa kertyy muun muassa sokeri- ja rasvapitoisista välipaloista, alkoholista sekä liian isoista ruoka-annoksista.

Kahden viimeisimmän tutkimuskerran välillä miesten vapaa-ajan liikunta on hieman lisääntynyt ja naisten vähentynyt.

Aikuisille suositellaan kohtuullisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esim. reipas kävely) vähintään 2 tuntia 30 minuuttia tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa (esim. juoksu) 1 tunti 15 minuuttia viikossa sekä lisäksi kaksi kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua. Vain puolella työikäisistä suomalaisista liikunnan määrä täyttää terveyttä ylläpitävän kestävyysliikuntasuosituksen tavoitteet.

Lue tutkimus liitteestä.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Johanna Nykopp