Ulkomaalainen lääkäri päätyy terveyskeskukseen

Olipa lääkäri kirurgi tai professori, muut kuin terveyskeskuksen ovet ovat lukossa. Tämä on ongelma, sanoo Ali Al Rubaye.

Ulkomaalainen lääkäri päätyy terveyskeskukseen Kuva 1 / 1

Ali Al Rubaye on vantaalainen terveyskeskuslääkäri, joka on mukana antamassa neuvoja Lääkäriksi ­Suomeen -ryhmässä Facebookissa.

Suomalaiset lääkärit pitävät häntä ­ulkomaalaisena, ulkomaalaiset taas ­suomalaisena.

Molemmille ryhmille hänellä on asiaa.

– Irakilainen gastrokirurgian professori soitti minulle viikko sitten ja kysyi, miten hän saa amanuenssipaikan. ­Sanoin, että se on vähän hankalaa.

Al Rubaye ihmettelee järjestelmää, jossa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat, korkeasti koulutetut ja kokeneet erikoislääkärit eivät saa helposti edes harjoittelupaikkaa. Oman erikoisalan töihin heillä ei ole pääsyä, ja laillistuksen hankkiminen kestää vuosia.

– Kuvittele, että porukat ovat ilman töitä, saavat Kelalta tukia ja ovat erikoislääkäreitä. Miksi heille sanotaan ei, jääkää kotiin, me annamme teille rahaa? Onko tämä järkevää?

Joka kymmenes kollega on muualta

Ulkomaalaisten lääkärien integroituminen ei ole pieni juttu, sillä lääkärikunta kirjavoituu vauhdilla. Noin joka kymmenes lääkäri Suomessa on jo ulkomaalaistaustainen.

Eniten Suomeen tullaan lähialueilta. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla on pitkä tie pätevöitymiseen, muilla on helpompaa.

Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset lääkärit työskentelevät kantasuomalaisia useammin perusterveydenhuollossa, mutta harvemmin yksityissektorilla.

– Ulkomaalainen lääkäri menee Suomessa yleensä terveyskeskukseen töihin. Mitä pidempään hän on Suomessa, sitä enemmän hän hakeutuu omalle erikoisalalle, THL:n erikoistutkija Hannamaria Kuusio sanoo.

Erikoislääkäri hyppää lähtöruutuun

Monelle tulijalle terveyskeskus on aluksi käytännössä ainoa vaihtoehto. Euroopan ulkopuolelta tulevien pätevöitymisprosessiin kuuluu nimenomaan yleislääketieteen tenttiminen.

– Kaikista tulee yleislääkäreitä, Ali Al Rubaye sanoo.

Aiempaa kokemusta ja opintoja ei ­lueta hyväksi. Jos haluaa työskennellä erikoislääkärinä, on erikoistuminen aloitettava nollasta. Tämä on Al Rubayen mielestä väärin. Kokeneille erikoislääkäreille yleislääketiede ja oman taustan pyyhkiytyminen voivat olla kova pala.

– Esimerkiksi 15 vuotta alallaan työskennelleen ihotautilääkärin on vaikea lukea enää sydänfilmiä. Ei Helsingin yliopiston ihotautien professorikaan tee sitä, se ei ole hänen työtään, Al Rubaye sanoo.

Eurooppalaisille lääkäreille Suomen työmarkkinat avautuvat helpommin, mutta heistäkin moni tulee perusterveydenhuoltoon. Siellä on enemmän työmahdollisuuksia.

Hannamaria Kuusion tutkimuksen mukaan terveyskeskuksissa työskentelevät maahanmuuttajalääkärit ovat halukkaampia vaihtamaan työtä kuin kantasuomalaiset kollegansa. Kuusisto arvelee, että tämä johtuu työn vaativuudesta.

Myös Al Rubaye pitää terveyskeskuslääkärin työtä vaativana. Ulkomaalaistaustaiselta lääkäriltä se edellyttää muun muassa vahvaa kielitaitoa ja suomalaisen järjestelmän tuntemista.

Kirurgista rakennusmies

Ali Al Rubayen mukaan Euroopan ulkopuolelta tuleva lääkäri pätevöityy tyypillisesti noin viidessä vuodessa. Hieman nopeamminkin voisi, mutta odottelut vievät aikaa. Amanuenssipaikkoja on vaikea saada, ja tentteihin pääsyä voi joutua odottamaan.

Joillakin prosessi tyssää jo ensimmäisessä vaiheessa eli amanuenssipaikan saamisessa.

– Asia on psykologinen. Kaverini oli omassa maassaan kirurgi kymmenen vuotta. Hän on nyt rakennusmies. Se on ehkä hyvä homma, mutta hän on kirurgi. Hän on masentunut systeemistä. Pakolainen on kokenut shokin omassa maassaan ja yrittää saada täällä harjoittelupaikkaa kolme vuotta, eikä saa. 99 prosenttia masentuu sellaisessa ­tilanteessa, Al Rubaye kertoo.

Hannamaria Kuusiokin sanoo, että laillistamisprosessi on työläs.

– Suuri ongelma on, että EU:n ulkopuolelta tulevien lääkärien lupien saaminen ja työllistyminen on joissakin ­tapauksissa tosi pitkä prosessi. Kun laillistuksen saa, niin työllistyy hyvin. Suomen kielen taito auttaa.

– Jos luvan saaminen kestää pitkään, se voi lisätä kokemusta, että ei pääse harjoittamaan ammattiaan.

Ruotsissa moni kokee ulkopuolisuutta

Ruotsalaisen sosiologin Lisa Salmonssonin väitöstutkimuksen mukaan Euroopan ulkopuolelta Ruotsiin tulleet lääkärit marginalisoituvat ja kokevat itsensä ulkopuolisiksi lääkärikunnassa.

Taustalla ovat muun muassa hankaluudet laillistuksen saamisessa ja ruotsalaistaustaisia heikommat työmahdollisuudet. Maahanmuuttajalääkärit eivät pääse omalle erikoisalalleen ja hoitavat usein maahanmuuttajapotilaita. Etnisen taustan koetaan haittaavan muun muassa verkostojen luomista ja tuen saamista.

Korkeakoulutettujen ammattilaisten työllistymisestä on saatu vastaavia tuloksia muuallakin, kertoo tutkimuksen vastaväittäjä, sosiologian dosentti Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta.

Wreden mukaan maahanmuuttajuuden pohjalta voi muodostua työnjako, joka ei ole perusteltua.

– Profession kannalta uhka on, että jos ihmiset kokevat ulkopuolisuutta suhteessa ammattikuntaan, he eivät välttämättä sitoudu sen jäsenyyteen ja yhteisiin periaatteisiin. Segregaatio on ongelmallista, jos halutaan pitää kiinni ammattikunnan yhteisyydestä.

Joka kuudes on kokenut syrjintää

Lääkäriliiton vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia maahanmuuttajalääkäreistä oli kokenut syrjintää esimiesten tai kollegoiden taholta.

– Syrjintäkokemuksia selvästikin on. Ikävä kyllä niitä ilmenee myös taus­tasta riippumatta. Mikään niistä ei ole ­hyväksyttävää, tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

Ali Al Rubaye ei ole törmännyt syrjintään. Hän uskoo, että maahanmuuttajalääkärit saavat tarvittaessa riittävästi tukea työssään.

– Ylilääkärit ovat aina hyvää porukkaa, hän sanoo.

“Tarvitset aikaa ja hyvän kielitaidon”

Ali Al Rubaye tuli Suomeen viisi vuotta sitten Irakista. Sitä ennen hän työskenteli Bagdadin traumakeskuksessa.

Hän kokee, että suomalainen terveydenhuolto on maailman huippua. Hän on kiitollinen siitä, että kuuluu suomalaiseen lääkärikuntaan.

Al Rubayen opastus ulkomailta tuleville lääkäreille on yksinkertainen.

– Suomi ja suomalainen terveydenhuolto ovat maailman parhaita. Tarvitset aikaa ja hyvän suomen kielen taidon.

– Suomalaisille lääkäreille selitän, että on epäreilua, jos erikoislääkäri tai professori tulee ja hänen täytyy palata perus­asioihin, joita hän ei muista. Se ei ole hyödyllistä meille. Kieli ja systeemi eivät ole helppoja, ja tulijat tarvitsevat paljon tukea.

Ali Al Rubaye toteaa, että Lääkäriliiton perustama ulkomaalaisten lääkärien mentorointi on mahtava asia.

Al Rubaye puhuu ongelmista ja auttaa toisia, vaikka hänellä itsellään asiat ovat hyvin. Laillistaminen sujui noin neljässä vuodessa, ja terveyskeskuksessa on töitä. Nyt Al Rubaye suunnittelee erikoistumista urologiaan, koska siellä tarvitaan lääkäreitä.

– Minulla oli tuuria, mutta haluan, ­että kaikilla menisi niin.

kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja

kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 13/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi