Uniapnea ruuhkautti keuhkopoliklinikat

Tapauksista valtaosa jää tunnistamatta.

Uniapnea  ruuhkautti keuhkopoliklinikat Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Uniapnea tunnistetaan hyvin, kun siihen liittyy tyypillisiä oireita kuten kuorsausta, hengityskatkoksia ja voimakasta päiväväsymystä. Valtaosa tapauksista jää kuitenkin tunnistamatta.

Lähetemäärät ovat kasvaneet Olli Lindholmin kuolemaan liittyneen uutisoinnin vanavedessä.

– Se lisäsi suorannaista paniikkia potilaiden keskuudessa, kertoo Turun yliopiston määräaikainen keuhkosairauksien professori, Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta.

Saaresrannan mukaan paniikkiin ei ole syytä, koska uniapneaan ei kuole. Hengittämättömyys lisää rytmihäiriön ja tromboosien riskiä, mikä välillisesti lisää jonkin verran ennenaikaisen kuoleman riskiä.

– Luonto kyllä herättää, kun on hetken hengittämättä.

Saaresranta arvioi varovaisesti, että yli puolet uniapneaa sairastavista kansalaisista jää hoitamatta. Siksi seulontaan kyselylomakkein, anamneesin ja kliinisen statuksen avulla kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota.

Sairauden tunnistaminen hankalaa

Uniapnean diagnosointi käynnistyy potilaan astuessa vastaanotolle. Saaresranta kiinnittää huomiota vatsakkuuteen, paksuun kaulaan tai mahdolliseen pienileukaisuuteen.

Sairauden tunnistaminen voi olla hankalaa, koska siihen liittyy useita fenotyyppejä. Esimerkiksi naiset kuvaavat tilannetta usein unettomuusoireena, jossa he havahtuvat keskellä yötä katkoksiin eivätkä saa nukuttua.

– Naiset myös kuorsaavat miehiä vähemmän.

Tutkimusten mukaan vain puolet uniapneapotilaista kokee väsymystä. Saaresranta huomauttaa, että väsymys aiheutuukin useammin masennuksen ja stressin kuin uniapnean takia.

Lääkärin on syytä kysyä potilaalta, kauanko he nukkuvat työ- ja vapaapäivinä.

– Unentarve tuntuu olevan asia, jota moni potilas ei ymmärrä. Keuhkopoliklinikoille tulee potilaita, jotka kuvittelevat selviävänsä 5–6 tunnin yöunilla. Vain pieni osa selviää.

Lähetekäytännöt vaihtelevat

Uniapneapotilaat kuormittavat tällä hetkellä keuhkopoliklinikkoja ympäri Suomen. Jonot ovat pidentyneet, koska resursseja ei ole saatu lisää pyynnöistä huolimatta.

Tilanne voisi helpottaa kiinnittämällä huomiota vaihteleviin lähetekäytäntöihin.

– Terveyskeskusten lähetteet ovat hyviä niukoista resursseista huolimatta. Yksityissektorilla työterveyshuollossa lähetteet ovat pahimmillaan kahden rivin mittaisia, ja niissä ei ole juuri tietoja.

Saaresranta mainitsee elintapaohjauksen, joka täytyisi ottaa paremmin haltuun erityisesti työterveydessä.

– Hoidamme nyt jäävuoren huippua. Elintapaohjauksella pitää puuttua riskitekijöihin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on yli 11 000 uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-laitteen käyttäjää ja yli 2 000 uniapneakiskon käyttäjää. Loput pyritään hoitamaan asentohoidolla ja elintapaohjauksella.

Tuomas Keränen

Juttu on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 1-2/2020

Oletko jo lukenut nämä?