Uskallanko lähteä lomamatkalle?

Potilas kysyy, uskaltaako hän lähteä lomamatkalle lentokoneella. Mitä tulisi vastata?

Uskallanko lähteä lomamatkalle? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön Iatan ­kyselytutkimuksessa (1) 68 prosenttia vastaajista ilmoitti elämänlaatunsa heikentyneen SARS-CoV-2-pandemiaan liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi.

Matkaa suunnittelevien suurin huoli oli ­pelko karanteenista. 84 prosenttia vastaajista ­ilmoitti jättävänsä matkan tekemättä, jos on riski joutua kohteessa karanteeniin.

Karanteenipelon lisäksi lentomatkustamiseen liittyy vaara tartunnasta.

Vaikka lentokoneissa istutaan lähekkäin, tartunnan vaara on pieni. Kinahanin ja kumppaneiden, vielä vertaisarvioimattoman, tutkimuksen (2) mukaan vieressä olevan matkustajan hengitysvyöhykkeelle päätyy vain 0,02–0,03 prosenttia mahdollisen indeksitapauksen aerosolipartikkeleista.

Vuonna 2020 raportoitiin maailmanlaajuisesti vain 48 lentokoneessa tapahtunutta SARS-CoV-2-tartuntaa, mikä on vähän suhteutettuna siihen, että vuoden aikana kuljetettiin 1,8 miljardia lentomatkustajaa.

Valtaosa lennonaikaisista tartunnoista tosin jäänee raportoimatta tai tartuntaa ei jäljityksessä voida kohdentaa lentomatkaan.

Tuoreessa, vielä vertaisarvioimattomassa meta-analyysissä (3) lennonaikaisen SARS-CoV-2-tartunnan riskiksi arvioitiin yksi tartunta 1,7 miljoonaa kuljetettua matkustajaa kohti.

Näin ollen vuonna 2020 olisi maailmanlaajuisesti tapahtunut 225–2 528 lennonaikaista SARS-CoV-2-tartuntaa.

Rokotteet purevat

Uutena haasteena ja huolena ovat SARS-CoV-2-variantit, erityisesti deltavariantti.

Pisaratartuntaa pidetään SARS-CoV-2:n merkittävimpänä leviämismuotona, mutta ilmateitse aerosolimuodossa tapahtuvan tartunnan merkitys näyttää deltavariantin leviämisessä ­korostuneen. Variantin tarttuvuus vaikuttaa ­olevan 2–3-kertainen villiin tyyppiin verrattuna, mikä vaikuttanee riskilukuihin.

Sekä Pfizerin että Modernan rokotteiden on kuitenkin raportoitu antavan hyvän suojan myös deltavarianttia kohtaan.

Esimerkiksi Pfizerin rokotteen on raportoitu antavan yli 87 prosentin suojan deltavariantin aiheuttamaa oireista COVID-19:aa vastaan (4). Jo yhden annoksen jälkeen Pfizerin rokotteen antama suoja deltavariantin aiheuttamaa vakavaa taudinkuvaa vastaan on 78 prosenttia, Modernan rokotteella 96 ja AstraZenecan rokotteella 88 prosenttia (5).

Vastaisin myönteisesti

Lentomatkustukseen olennaisesti liittyvät kuljetukset lentokentälle ja lentokentän sisäiset siirtymiset, samoin asiointi muun muassa turvatarkastuksessa tai matkustus- ja terveysturvallisuusdokumenttien tarkastuksissa.

Koneeseen siirtymiseen ja sieltä poistumiseen liittyy hankaluus noudattaa turvavälejä, ­ellei siirtymisiä tehdä vaiheistetusti, esimerkiksi riveittäin.

Matkailun aiheuttaman tartuntariskin arviossa on otettava huomioon myös muuta matkan vaiheet.

Lomamatkalla riski liittyy myös julkisten kulkuvälineiden ja taksien käyttöön, ateriointiin hotelleissa ja ravintoloissa sekä tapahtumiin ja aktiviteetteihin, baareista ja yökerhoista puhumattakaan.

Omalla toiminnalla voi siten merkittävästi vaikuttaa riskiinsä. Turvavälejä, hyvää käsihy­gieniaa ja suojaimia ei suositella turhaan.

Kosketustartuntaa ei nykytiedon mukaan ­pidetä merkittävänä SARS-CoV-2:n tartuntamuotona.

Kysyntä lisääntynyt

Itse olen pandemia-aikanakin tehnyt lomamatkoja ulkomaille. Kaikilla on ollut mahdollista noudattaa terveysturvallisuusohjeita.

Korkeamman riskin tilanteissa, esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä, olen käyttänyt FFP2-suojainta.

Ennakkotestit ovat toki aiheuttaneet lisäkustannuksia ja maahantulotestaus lisäjännitystä mahdollisen karanteenin pelossa.

Otsikon kysymykseen vastaan myönteisesti ja samoin vastaisin potilaallenikin, varsinkin täysin rokotetulle.

Täysin rokotettujen matkustamista on jo ­helpotettu muun muassa EU:n sisällä. Yhä ­useampi suunnitteleekin lomamatkoja tulevalle talvikaudelle, ja yllä mainitussa kyselyssä 81 prosenttia ilmoitti matkustustodennäköisyytensä kasvavan merkittävästi täyden rokotesuojan jälkeen.

Kimmo Ketola

lääketieteellinen johtaja

Finnair

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 35/2021.

Kirjallisuutta

1. IATA COVID-19 Passenger Survey. Helmikuu 2021 (ei julkinen). https://www.iata.org/en/publications/store/covid-passenger-survey/
2. Kinahan SM, Silcott DB, Silcott BE ym. Aerosol tracer testing in Boeing 767 and 777 aircraft to simulate exposure potential of infectious aerosol such as SARS-CoV-2. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.01.11.21249626v1
3. Pang JK, Jones SP, Waite LL ym. Probability and estimated risk of SARS-CoV-2 transmission in the air travel system: A Systemic review and meta-analysis. Travel medicine and infectious diseases Vol 43;102133 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1477893921001745
4. Bernal JL, Andrews N, Gower C ym. Effectiveness of COVID-19 vaccines against the B.1.617.2 (Delta) Variant. NEJM. DOI: 10.1056/NEJMoa2108891. https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMoa2108891
5. Nasreen S, He S, Chung H ym. Effectiveness of COVID-19 vaccines against variants of concern, Canada. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.06.28.21259420v1.full.pdf ­(Preprint, vertaisarvioimaton).

Oletko jo lukenut nämä?