Uudenmaan erillisratkaisu jakaa mielipiteet

On vaikea keksiä perusteluita, miksi malli olisi potilaan kannalta paras, sanoo professori Lasse Lehtonen HUS:sta.

Uudenmaan erillisratkaisu jakaa mielipiteet Kuva 1 / 1

Lasse Lehtonen on samoilla linjoilla kuin Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni, joka kirjoitti aiheesta viime Lääkärilehden pääkirjoituksessa.

Lehtosen mukaan mallissa, jossa Uudellemaalle perustettaisiin neljä maakuntaa ja Helsinki kaupunkina hoitaisi monia maakunnan tehtäviä, tulisi ongelmia.

– Iso todennäköisyys on, että rahoitus jäisi vajaaksi. Nekin palvelut, jotka ovat toimineet Uudellamaalla, alkaisivat tökkiä.

Mallissa saataisiin Lehtosen mukaan aikaan palvelujen integraation sijaan osaoptimointi, jossa maakunnat taistelisivat keskenään valtion rahoituksesta, resursseista ja työvoimasta.

– Lääkäreitä tämä voisi hyödyttää, kun he saisivat parempia palvelussuhteita, mutta muuta hyötyä siitä on vaikea nähdä.

Maakunnista puuttuisi erikoissairaanhoidon tietämys siitä, mikä on vaikuttavaa terveydenhuoltoa, koska erikoissairaanhoito ei olisi integroitunut sinne.

– Tieto, millaisia hoitoketjujen pitäisi olla, löytyy parhaiten erikoisaloilta. Psykiatri tietää, miten mielenterveyspotilaita pitäisi hoitaa ja kardiologi, miten sydänpotilaita.

Lehtosen mukaan toimiva malli voisi olla – kuten muuallakin maassa – kuntayhtymämalli, joka mahdollistaa kun­tien vallan päätöksentekoon ja kokoaa resurssit riittävästi yhteen.

– Jos rahoitusta ei ole riittävästi, oikea toimintamallikaan ei auta.

Jolkkonen näkee, että kuvitteellinen potilas, 80-vuotias Liisa Vuokko saisi parhaan hyödyn viiden maakunnan mallista verrattuna yhteen jättimäiseen 1,7 miljoonan asukkaan maakunnan malliin.

– Maakuntajärjestäjä, joka päättäisi Vuokon asioista jossain päin Uuttamaata, on tosi kaukana.

Jolkkosen mukaan Vuokolle olisi tärkeää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat yhteen muiden kuntaan jää­vien palveluiden kanssa. Hänen mukaansa viiden maakunnan mallissa yhteispeli sujuisi paremmin kuin mammuttimallissa.

– Jos me uskoisimme 1,7 miljoonan maakuntaan, eihän tähän maahan tarvittaisi kuin kolme tai neljä maakuntaa.

”Salassa ei tehdä mitään”

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen muistuttaa, että spekulointi Uudenmaan erillisratkaisun ympärillä on turhaa, koska valmistelutyö on vielä kesken.

Saarnin kritiikkiä, että valmistelutyötä tehdään salaa kabineteissa, hän ei allekirjoita.

– Kaikki ne, joiden pitääkin olla mukana, ovat mukana. Ei tehdä salassa mitään.

Ohjausryhmän työtä ohjaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Mukana työssä ovat myös omistaja­ohjausministeri Sirpa Paatero (sd.), kuntien ja HUS:n nimeät edustajat sekä STM:n asiantuntijoita. Laajemmassa seurantaryhmässä ovat mukana kaik­kien Uudenmaan kuntien edustajat.

– Erikseen on vielä mainittava HUS-työryhmä, jota vetää STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhiala.

Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva
Adobe/Aop

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 47/2019.

Oletko jo lukenut nämä?