Vanhempien huomioiminen saa kiitosta Uuden Lastensairaalan asiakkailta. Melkein kaikki, 95 prosenttia, sairaalan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista perheistä oli sitä mieltä, että vanhemman läsnäolo toteutuu hyvin tai melko hyvin. Vanhemman yöpymisen mahdollisuuksiin taas oli tyytyväisiä 79 prosenttia, ja perhekeskeisen hoidon toteutumiseen 77 prosenttia vastaajista.
Kysely pohjautuu kansainvälisiin lapsen oikeudet sairaalassa -standardeihin, jotka ovat olleet tärkeänä taustamateriaalina myös sairaalan suunnittelussa.
Ero on raju viiden vuoden takaisiin vastauksiin, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. Vuonna 2014 Uutta Lastensairaalaa vasta suunniteltiin, ja vastaajina olivat Lastenklinikan ja Lastenlinnan asiakkaat. Tuolloin 38 prosenttia oli tyytyväisiä vanhemman läsnäolon mahdollisuuksiin, 13 prosenttia yöpymismahdollisuuteen ja 31 prosenttia hoidon perhekeskeisyyteen.
– Hoidon perhekeskeisyys ja vanhempien läsnäolo toteutuvat nyt uudella tavalla, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien linjajohtaja, lastenlääkäri Pekka Lahdenne.
Vanhat tilat olivat peräisin 1940-luvulta, jolloin ei ollut ylipäätään tapana, että vanhemmat olisivat läsnä hoitoprosessissa, saati sitten yöpyisivät sairaan lapsen luona.
– Yöpyminen oli tehty miltei mahdottomaksi.
Teinit tyytymättömiä
Vastaajista 88 prosentin mielestä lapsen kohtelu, yksityisyys ja loukkaamattomuus toteutuvat nyt hyvin tai melko hyvin. Viisi vuotta sitten sitä mieltä oli vain 56 prosenttia. Lahdenne arvelee, että vastauksissa on korostunut yksityisyys – tai pikemminkin sen puute.
– Aiemmin ei ollut yhden hengen huoneita lainkaan, vaan jokaisessa huoneessa oli vähintään kaksi potilasta.
Uuden Lastensairaalan suunnittelussa perheen ja lapsen yksityisyys oli voimakkaasti esillä, ja ero vanhaan on huomattu. Asiakkaiden tyytyväisyys sairaalapalveluihin näyttää kaikkiaan parantuneen viidessä vuodessa.
Parannettavaakin edelleen on. Eri-ikäisten lasten tarpeiden huomioiminen voisi Lahdenteen mielestä olla paremmalla tasolla. Hän arvelee, että etenkin teinien tyytymättömyys näkyy vastauksissa.
– Teinit ovat lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa, ja heitä pitäisi voida kohdella omana ryhmänään, esimerkiksi tarjoamalla tilat erillään vauvoista.
Vaikkei omaa ”teinien tilaa” pystyttäisi tarjoamaan, merkitystä on myös toimintamalleilla, huomauttaa Lahdenne. Esimerkiksi nuorille suunnattuja digitaalisia terveyspalveluja on pyritty viime aikoina lisäämään. ●
Teksti: Tiiamari Pennanen
