Uusi terveysportaali yhtenäistää hoitokäytäntöjä

Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta.

Uusi terveysportaali yhtenäistää hoitokäytäntöjä Kuva 1 / 1

Terveyskylä.fi:n yhteyteen on avautunut uusi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluportaali TerveyskyläPRO. Palvelusta saa kliiniseen työhön tukea ja tietoa, esimerkiksi ­oppaita, ohjeita, valmennusta ja asiantuntijahaun.

Aineiston perustana ovat työelämälähtöisyys ja tutkittu tieto.

– Esimerkiksi viiden yliopistosairaalan endokrinologit tai reumatologit voivat yhdessä tuottaa palveluun konsensukseen perustuvia oppaita, jotka auttavat yhtenäistämään kansallisesti hoitokäytäntöjä, kertoo TYKS:n projektisuunnittelija Minna Ervast, joka toimi TerveyskyläPROn kansallisena kehittämispäällikkönä Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa.

Palvelu on maksuton. Se on jo lanseerattu, mutta se kehittyy koko ajan. Sisältöjä mietitään kansallisesti. Tässä työssä ovat mukana kaikki yliopistosairaalapiirit.

Vahvistusta lääkärien digiosaamiseen

Yksi TerveyskyläPROn tavoite on vahvistaa ammattilaisten digiosaamista esimerkiksi tarjoamalla valmennusta muuttuvassa toimintaympäristössä selviämiseen. Portaalista löytyy ohjausta muun ­muassa potilaan kanssa chattaamiseen tai kommunikointiin etävastaanotolla.

– TerveyskyläPRO on kokonaisuus, jota eivät tee konsultit. Sote-ammattilaiset määrittelevät ja päättävät kansallisissa kehittämisverkostoissa, mitä sisältöjä palveluun laitetaan, Ervast sanoo.

TerveyskyläPRO sisältää myös vir­tuaalisia osaamiskeskuksia.

Yksi tällainen on harvinaissairauk­sien virtuaalikeskus. Se sisältää muun muassa haun, jolla voi muodostaa harvinaisten sairausryhmien asiantuntijoista kansallisen näkymän.

”Keittokirjaohjeita” eri sairauksista

Neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie HUS:sta kertoo, ettei Terveyskylä­PRO ole vielä neurologien päivittäisessä käytössä, vaan palveluun vasta syötetään sisältöä.

– Sisältöä on mietitty kansallisesti muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Ensin viemme sinne ”keittokirjaohjeita” eri sairauksien hoitoon, Mäkitie kertoo.

Hän vastaa HUS:n neurologian ja neurokirurgian digitaalisten palvelujen rakentamisesta.

Neurologeille ja neurologisille hoitajille suunnatut HUS:n ”talon tavat” -ohjeet syötetään PRO-palveluun syksyn ­aikana. Nämä parikymmentä ohjetta ovat tähän asti olleet vain HUS:n sisäisessä käytössä, mutta jatkossa muutkin voivat hyödyntää niitä.

– Toki ne ovat HUS:n ohjeita edelleen, eivätkä yksi yhteen käy muualle, mutta siellä on paljon myös käytännön tietoa, joka hyödyttää muitakin.

Palvelusta voi löytyä apua esimerkiksi laboratoriokoe- ja kuvantamistutkimusten tai lääkitysten valintaan ja sairauk­sien seurantaan.

Tietoa terveyskeskuslääkäreille

Palveluun on tarkoitus tuottaa ohjeita neurologisten potilaiden hoitoon myös perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen lääkäreille.

– Meille tulee paljon konsultaatio­puheluita muista yksiköistä, että miten toimitaan esimerkiksi Parkinson- tai epilepsialääkitysten kanssa, Mäkitie kertoo.

Tarkoitus on viedä palveluun vas­taukset usein kysyttyihin kysymyksiin tavallisista tapauksista. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäri voisi tarkistaa sieltä nopeasti, miten pitikään menetellä.

Videokonsultaatio saa kiitosta

Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta, Laura Mäkitie sanoo. Yksi esimerkki toimivasta mallista on videokonsultaatio, jota Mäkitie ­kollegoineen on testannut helsinkiläisten terveyskeskusten kanssa.

Terveyskeskuslääkäri ottaa potilaan kanssa videoyhteyden HUS:n ­Neurokeskukseen, missä lääkäri voi videon välityksellä tutkia potilasta ja keskustella perusterveydenhuollon lääkärin kanssa.

Mallia pitävät hyödyllisenä sekä neurologit että terveyskeskuslääkärit ja myös potilaat.

– Videovastaanotto alkoi pilottina, ja siitä saatiin hyviä kokemuksia, joten päätimme avata sen palveluksi. Palvelua yritetään laajentaa ensin Helsingissä nyt syksyn aikana, ja mukaan ovat tulossa myös Kerava ja yksi terveys­asema Espoosta, Mäkitie kertoo.

Palvelusta tehdään vaikuttavuustutkimusta.

– Uskon, että siitä tulee pysyvä malli, jos se osoittautuu hyödylliseksi. Se on HUS:n pilottihanke, jota halutaan laajentaa muillekin erikoisaloille.

Videokonsultaation tarkoitus ei ole rajoittaa puheluja, vaan korvata ne lähetteet, jotka palautetaan konsultaatiovastauksina. Videokonsultaatio kestää muutaman minuutin, kun taas kirjallisen konsultaatiovastauksen saa kolmen päivän päästä.

Yliopistosairaalapiirien ja Päijät-­Hä­meen hyvinvointiyhtymän työntekijät kirjautuvat palveluun omilla organisaatiotunnuksillaan, muut sote-ammattilaiset VRK-kortilla. Palvelu löytyy osoitteesta www.terveyskylapro.fi.

Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja

Kuva
Jussi Helttunen

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 42/2019.

Oletko jo lukenut nämä?