Uusista antikoagulanteista liian ruusuinen kuva?

Uusista antikoagulanteista liian ruusuinen kuva? Kuva 1 / 1

Uudet oraaliset antikoagulantit dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani ovat hyviä lääkkeitä, mutta lääkeyritykset ovat ehkä antaneet niistä liian ruusuisen kuvan varfariiniin verrattuna. Näin arvioi ylilääkäri Annikka Kalliokoski Fimeasta.

– Kun käyttöön tulee uusi lääke, lääkärin pitää itse tutustua siihen perusteellisesti eikä luottaa lääkeyritysten markkinointiin. Lääke pitää tuntea hyvin, ennen kuin sitä määrää, hän painottaa.

Uusien antikoagulanttien riskejä arvioitaessa on muistettava samat seikat kuin varfariinin kohdallakin. Vuotoriskitekijöistä merkittävimpiä ovat anemia ja munuaisten vajaatoiminta.

Hyytymissairauksien professori, osastonylilääkäri Riitta Lassila HUS:n hyytymishäiriöyksiköstä kertoo, että anemia on selvästi yleisin ongelma.

– Sen syy pitää selvittää ja korjata ennen lääkkeen aloitusta. Näin voidaan välttää komplikaatioita, hän kertoo.

Uudet antikoagulantit ovat vastikään tulleet käyttöön eteisvärinä- ja laskimotukospotilaiden hoidossa. Lassila joutuu viikoittain ottamaan kantaa niiden komplikaatioihin.

Jos anemiasta kärsivällä potilaalla on myös sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa, vaaratekijät kumuloituvat antikoagulaatiolääkityksen aikana.

– Nämä yhdessä voivat laukaista vakavan vuodon, Lassila sanoo.

Vuotoriskiä lisäävillä lääkkeillä on haitallisia yhteisvaikutuksia. Syöpäpotilaille uusia antikoagulantteja ei suositella.

Uusien antikoagulanttien vaikutusta ei mitata verikokein, vaan potilaan tilaa pitää seurata. Hyvä potilasohjaus on tärkeää. Hätäleikkaukseen jouduttaessa ongelmia tuottaa se, ettei lääkkeille ole antidoottia.

Pitäisikö annos 
säätää yksilöllisesti?

Lassila ja Kalliokoski näkevät, että kuten lääketutkimuksissa yleensäkin, suurissa eteisvärinäpotilaita koskevissa tutkimuksissa potilasjoukko on ollut valikoitunutta. Kun lääkettä ryhdytään käyttämään tavallisessa elämässä, kohdataan vaikeammista ongelmista kärsiviä potilaita.

– Uusista lääkkeistä opitaan uutta koko ajan. Viime aikoina on tullut kannanottoja, joiden mukaan nämä lääkkeet eivät olisikaan vakioannoksisia kaikille, vaan annosta pitäisi säätää yksilöllisesti, laboratoriovasteen mukaan, Lassila kertoo.

HUS saa antikoagulaatiokeskuksen

HUS:n hyytymishäiriöyksikköön on ensi vuoden alussa perusteilla antikoagulaatiokeskus. Sen tavoitteena on antikoagulaatiohoidon turvallisuuden parantaminen HUS:ssa.

– Vastaanotolla punnitaan potilaan antikoagulaation indikaatio, hoidon kesto ja riskit sekä huolehditaan potilasohjauksesta, kertoo Riitta Lassila.

Lähtökohta kartoitetaan laboratoriokokein, samoin hoidon vaste. Potilasta seurataan alkuun erityisen tarkoin, sillä komplikaatiot ilmenevät yleensä kolmen kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta.

Kirjoittanut:
Anne Seppänen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 37/14.

Oletko jo lukenut nämä?