Vanhustenhuollon laitospaikkojen vähentämissuunnitelmat askarruttavat

Vanhustenhuollon laitospaikkojen vähentämissuunnitelmat askarruttavat Kuva 1 / 1

STM aikoo saada tammikuun loppuun mennessä valmiiksi suunnitelmat vanhustenhuollon laitospaikkojen vähentämisestä kunnissa.

STM arvioi, että yli 75-vuotiaiden laitoshoidon vähentäminen 4,3 prosentista 2–3 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä vähentäisi kustannusten kasvua yli 300 miljoonaa euroa.

Etenkin pitkäaikaishoitoa terveyskeskuksissa halutaan vähentää. Samalla tavoitteena on vahvistaa kotona ja palvelutaloissa annettavaa apua ja hoitoa.

Nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen on kallein vaihtoehto STM:n mukaan. Jos palvelurakenne on vuonna 2017 samanlainen kuin vuonna 2011, palvelujen kustannukset kasvavat yli 500 miljoonaa euroa.

Kustannukset kasvavat STM:n mielestä vähemmän, jos lisätään kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista ja samalla vähennetään laitoshoitoa.

”Aika tiukka tavoite”

Helsingissä on ollut paljon vanhusten laitoshoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa, ja vanhusten laitospaikkojen määrä on 4–5 vuodessa puolitettu. Näin kertoo Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosaston päällikkö, geriatrian erikoislääkäri Juha Jolkkonen.

– Suunta ja tavoite ovat oikeat: tulevaisuudessa voidaan pärjätä hieman vähäisemmällä laitoshoidolla. Ongelma on kuitenkin se, että hallituksen rakennepaketin mukaan kaikki resurssit, joita laitoshoidosta voidaan purkaa, ovat säästöjä. Näin ei tietenkään ole, Jolkkonen huomauttaa.

Hän laskee karkealla matematiikalla, että hallituksen rakennepaketin säästöt tarkoittaisivat Helsingissä 30 miljoonan euron säästöjä ja 500–600 laitospaikan vähentämistä.

– Emme voi vähentää sellaista laitospaikkojen määrää, ellemme järjestä korvaavia palveluja, osalle tehostettua palveluasumista ja osalle kotiin tarjottuja palveluja. Nykytiedon mukaan tavoite vaikuttaa aika tiukalta.

Jolkkosen mukaan useimmat skenaariot lähtevät siitä, että väestön terveydentila ja toimintakyky kohenevat ja vanhukset eivät siksi tarvitse vastaisuudessa yhtä paljon palveluja kuin nykyisin. Kuitenkin vanhusten toimintakyky paranee hitaasti.

Myös muut vaihtoehdot maksavat. Mitä hauraampia vanhuksia tuetaan kotiin asumaan, sitä enemmän tarvitaan palveluja.

– Kotona annettavia ja kotona asumista tukevia palveluja pitää tarjota. Osa laitoshoidosta täytyy korvata palveluasumisella, joka on hieman edullisempaa.

Jolkkosen mielestä rakennepaketin 300 miljoonan säästöissä taitaa olla pilkkuvirhe.

– Helsingissä 3–5 miljoonan säästöt olisivat varmaan realismia.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?