Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata

Suomessa arpityrät leikataan lähes aina, jos potilaalla on tyrästä merkittävä toiminnallinen haitta tai kureutumisvaara.

Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata Kuva 1 / 1

Arpityriä leikataan joko avotekniikalla tai tähystyskirurgisesti, ja molemmissa tapauksissa käytetään lähes aina synteet­tistä verkkoa tukemaan plastiaa. Näissä leikkauksissa haavainfektiot ovat yleisiä (1–26 %) huolimatta antibioottiprofylak­siasta. Usein potilaalla on lukuisia haavainfektion riskitekijöitä, kuten iho-ongelmia tyrässä, ylipainoa ja perussairauksia (esim. keuhkoahtauma tai diabetes). Leikkaustekniikkaan voi myös liittyä lisääntynyt infektioriski (suolivauriot, verenvuoto, pitkä leikkausaika). Pitääkö siis vatsanpeitteiden arpityriä, jotka eivät ole kureutuneet, leikata vai seurata?

Bostonilaiset kirurgit hyödynsivät rekisteritietoja ja simuloivat hoitoprosessin seurannalle, tähystys- ja avoleikkaukselle. Seurantaryhmän potilaat joutuivat 39 %:ssa leikkaushoitoon, joista 14 % oli päivystysleikkauksia. Tähystyskirurgia oli halvempaa kuin avoleikkaus. Kliinistä satunnaistettua seurantatutkimusta arpityrien leikkaushoidosta verrattuna seurantaan ei ole tehty, mutta Lindseyn ym. simulaatiotutkimus tukee leikkaushoitoa.

Barcelonalaiset kirurgit puolestaan seurasivat huolellisesti 101 ventraaliherniapotilaan (keski-ikä 64 v, naisia 57 %) haavan paranemista leikkauksen jälkeen. Haavainfektioita oli 16 %:lla ja ne olivat yhteydessä pitempään leikkausaikaan (90 min vs. 60 min) ja leikkauksenjälkeisiin seroomiin (38 % vs. 9 %). Haavainfektio lisäsi tyrän uusiutumisen riskiä (19 % vs. 4 %) ja pitkiä antibioottihoitoja, se oli kallis hoitoyksikölle ja hoito pitkittyi 1–5 kuukaudella.

Suomessa arpityrät leikataan lähes aina, jos potilaalla on tyrästä merkittävä toiminnallinen haitta tai kureutumisvaara. Leikkaustekniikka on usein tähystyskirurgia, mutta isoissa tyrissä avoleik­kaus, ja antibioottiprofylaksia lienee käytössä joka sairaalassa.

Lähde:

Lindsey W ym. Management of reducible ventral hernias: Clinical outcomes and cost-effectiveness of repair at diagnosis versus watchful waiting. Ann Surg, verkossa ensin 29.11.2018. doi: 10.1097/SLA.0000000000002507

Juvany M ym. Impact of surgical site infections on elective incisional hernia surgery: A prospective study. Surg Infect 2018;19:1–6.

Kirjoittaja:

Hannu Paajanen

gastrokirurgian professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 15/2018.

Oletko jo lukenut nämä?