Vauvakato tuo muutospaineita

Lasten erikoissairaanhoidon kysyntä ei HUS:ssa ja TYKS:ssä laske vauvojen vähenemisen tahdissa.

Vauvakato tuo muutospaineita Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lapsia on syntynyt vuosi vuodelta vähemmän vuodesta 2010 lähtien. Miten tämä näkyy lasten terveydenhuollossa? Sen kysyntä on edelleen kasvussa esimerkiksi HUS:ssa ja TYKS:ssä.

Vuonna 2014 HUS:n Jorvin ja Lastenklinikan päivystyksissä oli 61 213 lasten päivystyskäyntiä. Viime vuonna Jorvin ja Uuden Lastensairaalan lasten yhteispäivystyksissä oli 63 598 käyntiä.

Lastenkirurgisissa toimenpiteissä määrät kasvoivat HUS:ssa 4 085:stä 5 260:een vuosina 2014–2018.

HUS:n lasten ja nuorten toimialajohtajan Jari Petäjän mukaan kasvua selittää muun muassa hoitomenetelmien kehittyminen.

– Hoidon rajalla, jossa potilaita ennen menetettiin, tehdään ratkaisuja, joissa potilas säästyy. Tai vaivoja, jotka ennen hoidettiin kerralla, hoidetaan vaiheittain, kun esimerkiksi vaativassa ortopediassa edellytetään entistä parempaa toiminnallista tulosta, hän sanoo.

Esimerkiksi viikolla 23 syntyneitä keskosia saadaan pelastettua aiempaa useammin. Se tarkoittaa, että heitä hoidetaan teho-osastolla pidempään. Samoin akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavista yhä useampi jää henkiin, ja he jäävät seurantaan erikoissairaanhoitoon.

Muita kysynnän kasvun syitä ovat Petäjän mukaan perusterveydenhuollon kuormittuminen, maahanmuuttajien uudenlainen tautikirjo ja kasvanut lähetemäärä muualta Suomesta. Jälkimmäiseen hän näkee syyksi sen, että osalla sairaaloista on vaikeuksia ylläpitää entisenlaista palvelutarjontaa.

Hän arvioikin, että lasten määrän pieneneminen lisää entisestään erikoissairaanhoidon keskittämisen painetta, kun erityisosaamisen ylläpitämiseen tarvittavia potilasmääriä ei ehkä kaikkialla enää olekaan.

Valmistautumista muutokseen

TYKS:n lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen on samoilla linjoilla HUS:n Jari Petäjän kanssa.

– Syntyvyyden laskua suurempi asia on hoitomuotojen kehittyminen, hän kuvaa.

Viime vuonna vuodeosastohoidon tarve laski, mutta avohoitopotilaiden määrä kasvoi TYKS:ssä seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Turussa on kuitenkin valmistauduttu siihen, että lasten erikoissairaanhoidon kysyntä muuttuu. Rakenteilla olevassa T3-sairaalassa kaksi nykyistä vuodeosastoa yhdistetään ja lasten teho-osasto ­integroituu vahvemmin muiden toimintojen kanssa. Vuodepaikkojen määrä ­vähenee, ja toimintoja yhdistetään.

Myös synnytysosaston paikkamäärä pienenee.

Lukkarinen arvioi, että tulevaisuudessa säästöjä syntyy tehostuneiden toimintatapojen lisäksi siitä, että sijaisia ei tarvita entiseen malliin. Nyt sijaisia tarvitaan jatkuvasti muun muassa päivystyksen tuottamiseen.

Lukkarinen toivoo, että sote-uudistuksessa lasten ja nuorten terveydenhuollon perustason ja erikoissairaanhoidon toimintoja integroitaisiin aiempaa paremmin syrjäytymiseen huomiota kiinnittäen. Turun seudulla on hyviä kokemuksia siitä, että TYKS:n lastenlääkäreitä työskentelee kuntien perusterveydenhuollon tukena.

– Se on keino säästää resursseja. Painopistettä pitäisi siirtää perustasolle.

Hän muistuttaa, että syrjäytymisen ehkäisy on pitkäjänteistä työtä. Satsaus ei näy lyhyellä aikavälillä.

Syrjäytymisen ehkäisy kannattaa

Lasten määrän vähenemistä käsiteltiin helmikuussa myös Suomen Lasten­lääkäriyhdistyksen 90-vuotisjuhlaseminaarissa.

Salissa järjestetyn epävirallisen nettiäänestyksen mukaan resurssit olivat vähentyneet tai niitä suunniteltiin vähennettäväksi yli puolessa vastaajien edustamista työpaikoista. Vastaajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyisten ­resurssien allokaatiota pitäisi muuttaa.

Tähän otti puheessaan kantaa myös Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston lastentautien professori Per Ashorn. Myös hän nosti esiin syrjäytymisvaarassa olevat lapset.

Hän ehdotti, että jos lasten terveydenhuollossa vapautuu resursseja, ne käytettäisiin syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen.

– Lasten määrän tippuminen pudottaa hetkellisesti huoltosuhdetta ja tuottaa hetkellisesti kansantaloudellisen edun, joka meidän kannattaisi käyttää sijoituksena lapsiin tulevaisuudessa, ­Ashorn sanoi.

Kyseessä olisi taloudellinenkin sijoitus siinä mielessä, että syrjäytyneiden aikuisten elämä on mennyt syrjäpolulle ja työelämän ulkopuolelle usein jo varhain. Jos entistä useampi pysyykin työelämässä, paranee huoltosuhdekin.

– Tämä ei ole vain terveydenhuoltoa vaan myös yhteiskuntapolitiikkaa.

Muutos pitää suunnitella

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä sanoi seminaarissa, että lasten määrän vähenemisen pitäisi lähtökohtaisesti heijastua lastentautien budjettiin.

Jos aikoo esittää aiempaa suurempia lapsikohtaisia menoeriä, pitää olla valmis esittämään, mitä lisäarvoa rahalla saadaan.

Merkittävä terveyshyöty olisi esimerkiksi se, että lapsi voi käydä tavallista koulua.

– Kaikkien pitää ymmärtää rajahyötykustannus. Kyllä lastentauteihinkin voidaan pumpata lisää rahaa, mutta ainoa syy tehdä niin on, että voidaan mitata rahan tuoma hyöty.

Mahdollisten muutosten pitäisi Järvelän mukaan kuitenkin tapahtua suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 3–5 vuoden aikana.

Jari Petäjän mielestä lasten erikoissairaanhoidon vaativien hoitojen yksikkökustannusten nousu pitää hyväksyä, jos halutaan pitää yllä saavutetut hoitotulokset. Erikoistuneita tiimejä ei niin vain pienennetä, vaikka potilaiden määrä vähenisi.

– Esimerkiksi lastensydänkirurgien määrää on mahdotonta vähentää neljästä kolmeen, jos valtakunnallinen päivystyskyky mitenkään halutaan säilyttää, Petäjä sanoo.

Keskosten tehohoidossa resurssien pienentäminen tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että pienimmät keskoset menetettäisiin nykyistä useammin.

Petäjä toivookin, että yksikkökustannusten nousu hyväksytään myös sote-uudistuksen suunnittelussa. Samoin hän toivoo, että sote-uudistuksen rahoitusratkaisu tukee lapsipotilaiden siirtymistä maakuntarajojen yli lääketieteellisen tarpeen mukaisesti.

Mitä lastenlääkäri mahtaa syntyvyydelle?

Lastenlääkäriyhdistyksen 90-vuotisjuhlaseminaarissa puhunut Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio listasi kaksi tapaa, joilla lastenlääkäri voi mahdollisesti vaikuttaa synty­vyyteen.

Ne ovat varhaisen syrjäyty­misen ehkäisy sekä lapsi- ja perhepolitiikan tukeminen.

Syrjäytymisen ehkäisyä voivat edistää esimerkiksi riskiperheiden tunnistaminen, varhais­kasvatuksen tukeminen, peruskoulun kehittämiseen osallistuminen ja koulupudokkaiden tukeminen.

Lapsi- ja perhepolitiikkaa voi puolestaan tukea muun muassa näyttöön perustuvan kehitystyön ja yhteiskunnallisen keskustelun avulla.

Raivio mainitsi esimerkkinä medikalisaation vastustamisen.

Medikalisaatiosta on kyse esimerkiksi silloin, jos normaaliin elämään kuuluvista tapahtumista ja vaiheista tehdään tauteja. Hänen mielestään tällaista on nähtävissä muun muassa mielenterveyden aihepiirissä.

– Häiriön leima tai sellaisen kokeminen voi vaikuttaa lapsi­toiveisiin.

Siksi on tärkeää pitää esillä oikeaa tietoa, mieluiten yhdessä rintamassa.

– Jos asiantuntijoilla on kon­sensus, sillä on paljon ­suurempi painoarvo kuin yksittäisellä tutkijalla.

Vauvakadon vuosikymmen

VuosiSyntyneiden lasten määrä

201060 216

201159 253

201258 836

201357 484

201456 605

201554 890

201652 230

201749 762

201847 083

2019 45 597

Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2019 luku on ennakkotieto.

Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja

Kuva Adobe/AOP

Julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 11/2020.

Oletko jo lukenut nämä?