Mitä verivirtsaisuus tarkoittaa?
Verivirtsaisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa virtsassa on verta. Veri voi näkyä virtsan punertavana tai ruskeana värinä, mutta verivirtsaisuus voi olla myös mikroskooppista, jolloin se todetaan vain virtsatutkimuksessa.
Verivirtsaisuus on oire, ei sairaus, ja sen syy on aina selvitettävä.
Mistä verivirtsaisuus voi johtua?
Verivirtsaisuuden taustalla voi olla useita eri sairauksia tai syitä. Tavallisia syitä ovat virtsateiden tulehdukset, virtsatiekivet ja eturauhasen sairaudet.
Verivirtsaisuus voi liittyä myös munuaissairauksiin tai virtsateiden kasvaimiin. Siksi oireen merkitys arvioidaan aina yksilöllisesti.
Milloin verivirtsaisuus on erityisen huolestuttavaa?
Verivirtsaisuus ilman kipua on oire, joka vaatii aina tutkimuksia. Myös toistuva tai pitkittyvä verivirtsaisuus edellyttää selvitystä riippumatta siitä, liittyykö siihen muita oireita.
Erityisesti näkyvä veri virtsassa on aina syy hakeutua lääkärin arvioon.
Miten verivirtsaisuutta tutkitaan?
Verivirtsaisuuden selvittely alkaa esitietojen ja oireiden kartoittamisella sekä virtsatutkimuksilla. Tarvittaessa tehdään verikokeita ja kuvantamistutkimuksia.
Joissakin tilanteissa virtsateitä tutkitaan tähystyksellä, jotta verivirtsaisuuden syy voidaan varmistaa.
Hoito ja seuranta
Verivirtsaisuuden hoito riippuu sen taustalla olevasta syystä. Oire itsessään ei ole hoidon kohde, vaan hoito kohdistuu löydettyyn sairauteen tai tilaan.
Joskus verivirtsaisuus voi olla ohimenevää, mutta seuranta on tarpeen, vaikka oire häviäisi.
Milloin tulee hakeutua hoitoon?
Lääkäriin on syytä hakeutua aina, jos virtsassa havaitaan verta. Tutkimuksiin on hakeuduttava myös silloin, kun verivirtsaisuus todetaan sattumalta virtsatutkimuksessa.
Verivirtsaisuus on oire, joka vaatii aina selvitystä, vaikka siihen ei liittyisi kipua tai muita oireita.
