Virtuaalinen hoidonohjaamo tiivistää oleellisen

Yliopistot ja yritykset kehittävät Masse-hankkeessa tietoalustaa, josta lääkäri saisi helposti kokonaiskuvan pitkäaikaissairaan potilaan tilanteesta. Järjestelmä voisi myös valvoa hoidon toteutumista.

Virtuaalinen hoidonohjaamo tiivistää oleellisen Kuva 1 / 1 Kuva: Jani Mahkonen

Pitkäaikaissairauksien hoito on pirstaloitunut. Potilasta tapaavat eri alojen lääkärit, sairaanhoitajat ja kuntouttajat, mutta kukaan ei näe kokonaisuutta: millaisia hoitosuunnitelmia on tehty, missä kaikkialla potilasta hoidetaan, mitä tutkimuksia pitäisi vielä tehdä ja mitä tapaamisia on jo sovittu. Tämä voi aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja kustannuksia, mutta myös viiveitä hoitoon pääsyssä. Pahimmillaan potilas ei käy tutkimuksissa tai vastaanotolla ja pu­toaa seurannasta.

Ongelmaan etsitään ratkaisua Aalto-yliopiston vetämässä, Business Finlandin rahoittamassa Masse-hankkeessa. Tarkoituksena on kehittää virtuaalinen hoidonohjaamo, joka keskitetysti koordinoisi hoitoa.

Hankkeeseen osallistuvalla lääkäritutkijalla, geriatriaan erikoistuvalla Perttu Kontusella on kokemusta hoidon suunnitteluun liittyvistä hankaluuksista.

– Työskennellessäni HUS:ssa en nähnyt, missä potilas on käynyt aiemmin tai mihin hän on menossa jatkossa. Olisi yksittäisenä ammattilaisena paljon helpompaa pitää hoito ja lääkitys luotettavasti näpeissä, jos tällaiset tiedot olisivat helposti saatavilla, Kontunen sanoo.

Sopivasti tiivistettyä tietoa lääkärin avuksi

Vaikka Kanta-arkistosta näkee tiedot potilaan toteutuneista käynneistä, niiden läpikäyminen on työlästä ja oleellisen tiedon löytäminen hidasta. Lisäksi Kanta sisältää vain hoitohistorian, ei esimerkiksi tietoa tulevista ajanvarauksista.

Masse-hankkeessa työskentelevän lääkäri Jyri Niskasen mukaan tämä puute on tarkoitus korjata virtuaalisessa hoidonohjaamossa. Sinne yhdistetään kaikki potilasta koskevat tiedot eri lähteistä: potilasasiakirjat, tutkimustulokset, ajanvaraukset sekä käynnit esimerkiksi kuntoutuksessa tai sosiaalitoimen palveluissa. Tiedoista voidaan räätälöidä sopiva näkymä lääkärin avuksi.

– Terveyskeskuslääkärin näkymässä voisi olla esimerkiksi diabetespotilaan tapauksessa kattavat taustatiedot, tiivistelmä liitännäissairauksista, hoitosuunnitelmasta ja sen toteutumisesta. Toisaalta vaikkapa potilaan hoitoon osallistuva nefrologi saisi halutessaan pääosin munuaistilanteeseen liittyvää tietoa, Niskanen kertoo.

Tekoäly etsii poikkeavuuksia

Hoidonohjaamo voidaan valjastaa myös valvomaan pitkäaikaissairaan potilaan hoidon toteutumista. Tekoälyä hyödyntävä järjestelmä voi analysoida tulevaa dataa ja etsiä siitä poikkeavuuksia.

– Esimerkiksi jos diabeetikon laboratoriokokeissa munuaisarvot ovat koholla, siitä voisi tulla hälytys lääkärille tai hoitajalle, ja järjestelmä voisi varata ­automaattisesti vastaanottoajan, kuvailee Kontunen.

Järjestelmä voidaan ohjelmoida myös muistuttamaan automaattisesti lääkäriä tai hoitajaa esimerkiksi Käypä Hoito -suositusten mukaisista hoitokäytännöistä, kuten diabeetikon säännöllisistä silmätarkastuksista, jalkahoidoista ja ­laboratoriotutkimuksista.

Kontusen mukaan tärkeintä on, että järjestelmästä tulee helppokäyttöinen. Ajatuksena on, ettei lääkärin tarvitse klikata auki uutta ikkunaa. Kun hoidon­ohjaamon sisältö ja toiminnot on saatu hankkeessa kehitettyä valmiiksi, eri palveluntarjoajat voivat muokata alustan omaan käyttöönsä.

– Pilottikokeiluja on jo käynnissä. Tavoitteena on, että kahden vuoden sisällä on saatu kehitettyä toimiva ratkaisu. Sen jälkeen voisi alkaa laajempi käyttöönotto, Kontunen kertoo.

Pilottitutkimuksia on jo käynnissä

› Masse-hankkeessa kehitetään virtuaalista hoidonohjaamoa koordinoimaan pitkäaikaissairaiden hoitoa. Mukana on Helsingin yliopisto, HUS ja joukko ­yrityksiä, kuten Orion, Lääketietokeskus, Suomen Fysiogeriatria, PatientSky Finland, Suomen Terveystalo, Klinik Healthcare Solutions ja VitalSignum.

› Kokonaisbudjetti on noin 7,3 miljoonaa euroa. Hanke kestää vuoden 2022 lopulle.

› Hoidonohjaamoa on rakennettu alkuvaiheessa muun muassa Parkinsonin taudin hoitoon, missä kehitystyö on jo pitkällä. Muita pilottivaiheessa tutkittavia potilasryhmiä ovat muun muassa tyypin 2 diabetesta ja nivelreumaa sairastavat.

› Parhaillaan on käynnissä useita hoidonohjaamon kehitykseen liittyviä tapaustutkimuksia muun muassa Orionin, Terveystalon ja VitalSignumin kanssa.

› Hankkeen tuloksista ja kehitysvaiheesta on luvassa tietoa syksyllä.

Mari Heikkilä

Kuva Jani Mahkonen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 19-20/2021.

Oletko jo lukenut nämä?