Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Liikuntalääketieteen väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumar ja hänen tutkimusryhmänsä Helsingin yliopistosta ovat voittaneet Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämän Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2021 -kilpailun.

Tutkimusryhmä selvitti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, eli ikääntymisen, lihavuuden ja verenpaineen, sekä liikuntaharjoittelun vaikutuksia sydämen endoteelisoluihin koe-eläinasetelmalla (hiirillä).

Tulokset osoittivat, että ikääntyminen ja ylipaino aiheuttivat haitallisia muutoksia sydämen endoteelisoluissa. Liikuntaharjoittelu vaikutti samoihin geeneihin ja signaalireitteihin päinvastaisesti suojaten soluja.

Tärkeimmät muutokset liittyivät fibroosiin ja solujen vanhenemiseen.

Tutkijat havaitsivat geenin SERPINH1/HSP47 nousevan merkitsevästi ikääntymisen ja ylipainon yhteydessä ja laskevan merkitsevästi liikunnan vaikutuksesta. Liiallinen SERPINH1/HSP47 endoteelisoluissa aiheutti solumuutoksia ja johti solujen vanhenemisen lisääntymiseen.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa liikunnan terveysvaikutusten molekyylimekanismeista verisuonistossa. SerpinH1/HSP47 saattaa olla tulevaisuudessa jopa yksi lääkehoidon kohde verisuonistossa. Sen vaikutukset muistuttavat liikunnan positiivisia terveysvaikutuksia.

Liikuntalääketieteen päivien 2021 yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 40 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta.

Finalistikäsikirjoitukset arvioivat professori (emeritus) Jaakko Hartiala Turun yliopistosta, dosentti Leo Niskanen Päijät-Hämeen keskussairaalasta ja professori Jari Parkkari Jyväskylän yliopistosta.

Vuoden nuori liikuntalääketieteen tutkija on Elina Mäkinen

Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketieteen keskukset palkitsevat tutkimuskilpailussa myös nuoren tutkijan. Tänä vuonna palkinnon sai väitöskirjatutkija Elina Mäkinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Mäkisen tutkimusryhmän tutkimuksessa selvitettiin perityn kestävyyskunnon yhteyksiä aivojen terveyteen koe-eläinasetelmalla (rotilla).

Havainnot saattavat selittää aiemmissa tutkimuksissa havaittua heikon kestävyyskunnon yhteyttä oppimiskykyyn ja käyttäytymisen säätelyyn.

Oletko jo lukenut nämä?