Vuorovaikutus keskeinen puute lääkärin ammattitaidossa

Pelkkä lääketieteellinen tieto ja kliininen osaaminen eivät riitä, vaan potilaita pitää kuunnella.

Vuorovaikutusongelmat ja kielitaidon puutteet nousivat esiin keskeisinä lääkärin ammattitaidon puutteen osa-alueina, selviää Valviran ylitarkastaja Satu Räsäsen pro gradu -opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön aineisto pohjautuu Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lautakunnan päätöksiin vuosilta 2009–2016.

Räsänen tutki, miten Valvira käsitteellistää lääkärin ammattitaidon silloin, kun virasto joutuu rajoittamaan ammattitaidon puutteiden perusteella lääkärin ammattioikeutta tai poistamaan sen. Muut tunnistetut puutteet olivat lääketieteellisessä asiantuntijuudessa, ongelmissa, jotka liittyvät uuden tiedon ja taidon oppimiseen, kulttuuriin liittyvissä ongelmissa ja henkilökohtaisissa ongelmissa.

– Usein kyse oli ongelmien kasaantumisessa, hän kirjoittaa blogissaan.

Räsäsen mukaan lääkärin vuorovaikutustaidoilla on keskeinen merkitys potilasturvallisuudelle ja laadukkaalle hoidolle. Tärkeää osaa näyttelevät kielitaito ja tilannetaju, jotka näkyvät asennoitumisessa potilaisiin, heidän läheisiinsä ja työtovereihin.

– Lääkärin vuorovaikutusongelmat ilmenivät väärin annettuina lupauksina, ylimielisenä asenteena, liiallisina hoitolupauksina ja epäammatillisena käytöksenä, hän kirjoittaa.

Vuorovaikutusopinnot ovat tärkeitä

Lääkärin kulttuuritausta voi vaikuttaa hänen käsitykseensä potilas-lääkärisuhteesta. Käsitys voi poiketa Suomessa totutusta keskustelevasta suhteesta, jossa potilas on aktiivinen hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Kulttuurisia eroja on myös omaisten informoimisessa, joihin on Räsäsen mukaan kiinnitettävä huomiota osana ammatillista kehittymistä.

Räsänen kirjoittaa myös, että vaikka kielitaidon ongelmat näyttäytyivät yhtenä osana ammattitaidon puutteita, sen esiin nostaminen vähättelisi lääkäreiden vuorovaikutustilanteiden haasteita. Lääkärin työssä vuorovaikutustilanteet ovat usein emotionaalisesti vaikeita, hän summaa.

– Esimerkiksi jokainen potilastyötä tekevä lääkäri joutuu tekemään päätöksiä vasten potilaan tai hänen omaistensa toiveita.

Valvira ei valvo lääkäreiden koulutusta, mutta seuraa sen kehittymistä. Räsänen kirjoittaa, että lääkäreiden peruskoulutukseen kuuluukin nykyään vuorovaikutusopintoja, mutta niihin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Potilastyöhön siirryttäessä työn vastuu ja nopea päätöksenteko potilastilanteissa haastavat opiskelijan.

Räsäsen mukaan lääkäreiden koulutuksen on kehityttävä koko ajan, koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.

– Yksi tapa kehittää lääkärin vuorovaikutustaitoja hoitotiimin, potilaan ja hänen läheistensä kanssa ovat simulaatiokoulutukset. Simulaatio on turvallinen paikka opetella haastavia vuorovaikutustilanteita.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.