Vuotoriski hallintaan

Sosiaalihuollon osuus on jopa kolmasosa iäkkään eteisvärinäpotilaan kustannuksista vuoden kuluessa vakavasta komplikaatiosta.

Vuotoriski hallintaan Kuva 1 / 1

Iäkkään eteisvärinäpotilaan riski saada vakava vuoto vuoden kuluessa diagnoosista on lähes yhtä suuri kuin aivoinfarktin riski.

Vuotojen kohtalokkuus tulee tiedostaa ja pyrkiä hallitsemaan vuoto- ja tukosriskiä, todetaan Lääkärilehdessä julkaistavassa tutkimuksessa.

Kallonsisäisen vuodon saaneista 70 % kuoli vuoden kuluessa komplikaatiosta, aivoinfarktin saaneista 52 %, maha-suolikanavan vuodon saaneista 29 % ja verrokeista 16 %.

Elossa olleilla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat tuona aikana aivoinfarktissa 2,2-kertaiset, maha-suolikanavan vuodossa 1,9-kertaiset ja kallonsisäisen vuodossa 1,3-kertaiset verrokkeihin nähden.

Merkittävä osa vakavasta komplikaatiosta selvinneiden kustannuksista jo seuraavan vuoden aikana oli sosiaalimenoja, ja tuetun asumisen kustannukset jatkavat kertymistään vuosia. Lääkehoidon osuus kustannuksista oli pieni.

Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sote-palveluja eteisvärinää sairastavat potilaat käyttävät sekä tämän käytön kustannuksia. Lisäksi tutkitaan asumismuodon muutoksia.

Tutkijoiden mukaan kustannuksista piirtyy eheämpi kuva tarkastelemalla sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa. Aiemmin on selvitetty vain terveydenhuollon kustannuksia.

Yli 75-vuotiaista suomalaisista 10 % sairastaa eteisvärinää.

Lähde: Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suom Lääkäril 2017;72:1856–61.

Kirjoittaja:
Suvi Sariola
toimittaja

Artikkeli julkaisiin Lääkärilehdessä 35/2017.

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi