Vyötärönympärys on helppo mittari, jolla arvioidaan keskivartalolle kertyneen rasvan määrää. Sillä on merkitystä siksi, että vatsaontelon sisäelinten ympärille kertynyt rasva on yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kasvaneeseen riskiin.
Vyötärönympärys kertoo kehon rasvan jakautumisesta, ja siksi sitä käytetään terveydentilan arvioinnissa myös silloin, kun painoindeksi on normaalialueella.
Mistä vyötärönympärys mitataan?
Vyötärö mitataan paljaalta iholta, kevyen uloshengityksen jälkeen, seisten suorassa. Mittauskohta on suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puolivälissä.
Milloin vyötärönympärys kertoo suurentuneesta riskistä?
Terveysriski kasvaa, kun vyötärönympärys on:
- naisilla ≥ 90 cm
- miehillä ≥ 100 cm
Näiden rajojen ylittymistä pidetään merkkinä kohonneesta terveysriskistä, vaikka painoindeksi olisi normaali.
Vyötärönympärys on siis sekä ylipainoisella että normaalipainoisella merkittävä riskimittari.
Miksi vyötärönympärys on tärkeää?
Vyötärölihavuus lisää vaaraa useille sairauksille, kuten:
- tyypin 2 diabetes
- sepelvaltimotauti
- kohonnut verenpaine
- rasvamaksasairaus
Milloin lääkäriin?
Jos mittaat vyötärönympäryksesi ja se on suositusrajojen ulkopuolella, kannattaa hakeutua tarkastukseen terveydenhuollon ammattilaiselle. Jos vyötärönympärys ylittää riskirajat tai jos siihen liittyy muita riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine tai häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, tällöin lääkäri saattaa määrät jatkotukimuksia tai antaa hoito-ohjeista.
Miten vyötärönympäryksen saa pidettyä kurissa?
Vyötärönympärys pienenee silloin, kun keskivartalon rasvan määrä vähenee.
Keskivartalorasvan hallinta perustuu ensisijaisesti elämäntapahoitoon. Painonhallintaa tukevat ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävä arkinen aktiivisuus. Näiden lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen tukevat aineenvaihdunnan tasapainoa ja voivat parantaa hoitotulosta.
Lihavuuden lääkehoito tai kirurginen hoito voivat tulla harkittaviksi vain erikseen määriteltyjen kriteerien perusteella, ja niistä päätetään terveydenhuollossa aina yksilöllisen arvion pohjalta.
