WHO pysyy suola­suosituksessaan

Lancetissa julkaistut PURE-tutkimuksen tulokset eivät muuta suolankäytön suosituksia.

WHO pysyy suola­suosituksessaan Kuva 1 / 1

Viimeaikaiset tutkimustulokset eivät WHO:n mukaan aiheuta paineita muuttaa suolankäyttöä koskevia suosituksia.

Kansainvälisen Lancetissa julkaistun PURE-tutkimuksen mukaan suolan terveyshaittoja on liioiteltu. Tutkimuksen mukaan suolankäytön vähentäminen hyödyttää vain suurkuluttajia, jotka käyttävät päivittäin yli 12,5 grammaa suolaa. Tutkimuksessa myös hyvin vähäinen suolankäyttö lisää sydän- ja ­verisuonitautien riskiä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen European Salt Action Network (ESAN) on nyt arvioinut PURE-tutkimuksen ja muutaman muun vastaavanlaisia tuloksia osoittaneen tutkimuksen tuloksia. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Diseases -lehdessä julkaistussa katsauksessa ESAN toteaa, ­että näissä tutkimuksissa on puutteita ja metodologisia heikkouksia.

Niinpä ESAN summaa, että suolasuositukset on kaiken kertyneen tutkimustiedon valossa syytä pitää ennallaan – suolankulutus ei saisi ylittää viittä grammaa vuorokaudessa.

Yksi tutkimus ei kumoa vuosikymmenien näyttöä

LT, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen avaa PURE-tutkimuksen heikkouksia. Tutkimuksessa suolansaantia mitattiin kertavirtsasta. Se on Niirasen mukaan huono menetelmä suolansaannin arviointiin.

– Vähintään vuorokauden virtsankeräys antaisi paremman kuvan todellisesta suolansaannista.

Niiranen toteaa, että epidemiologi­silla tutkimuksilla on heikkoutensa. PURE-tutkimus ei esimerkiksi ottanut huomioon, oliko vähäisen suolankäytön ryhmässä ihmisiä, joilla oli jo ­sydän- ja verisuonitauteja ja jotka siksi olivat vähentäneet suolankäyttöä.

Niiranen pitää myös mielivaltaisena tutkittavien joukon jakamista suolansaannin mukaan kolmanneksiin tilastoanalyyseja varten.

– Tämän tutkimuksen näyttö ei ole kovin vahva etenkään vähäisen suolansaannin sydän- ja verisuonitauteja lisäävästä vaikutuksesta.

Alimmassa suolansaannin kolmanneksessa saavutettiin käänteinen yhteys suolansaannin ja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden välillä p-arvolla 0,0497, kun tilastollisen merkitsevyyden rajana pidetään arvoa 0,05.

Tyhjentävämmän vastauksen suolankäytön haitoista saisi kokeellisessa asetelmassa. Niiranen kuitenkin toteaa, ­että on lähes mahdotonta satunnaistaa tuhansia ihmisiä vuosien ajaksi tiukasti säänneltyihin ruokavalioihin ja seurata näiden ryhmien välisiä eroja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudessa.

– Suolan haitoista on tehty tutkimuksia ainakin 50 vuoden ajan. Yksi tutkimus ei nollaa vuosikymmenten aikana kertynyttä näyttöä.

Kirjoittaja:

Hertta Vierula

Toimittaja

Kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehdessä 4/2019.

Oletko jo lukenut nämä?