Yli 30-vuotiaista vain neljännes on normaalipainoisia

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna.

Yli 30-vuotiaista vain neljännes on normaalipainoisia Kuva 1 / 1

Lihavuus yleistyy Suomessa erityisesti työikäisessä väestössä eli 30–64-vuotiailla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Miehistä ja naisista reilu neljännes oli lihavia. Lähes joka toinen aikuinen oli vyötärölihava, ja se on erityisen haitallista terveydelle.

Aikuisten lihavuuden lisäksi ylipainoisuus on yleistä myös lapsilla. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.

Tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen hidastunut

Lääkekorvaustietojen ja väestön sokerihemoglobiinin perusteella tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen on hidastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestön keskimääräinen verensokeritaso ei ole suurentunut, ja uusien tyypin 2 diabetestapausten määrä on pienentynyt.

Toisaalta tyypin 2 diabetesta sairastavien kokonaismäärä tulee kasvamaan väestön vanhenemisen, diabeteksen varhaisemman tunnistamisen ja diabetesta sairastavien eliniän pitenemisen seurauksena, joka taas johtuu paremmasta hoidosta.

– Vaikka tyypin 2 diabeteksen kehitys näyttäisi menevän oikeaan suuntaan, voi diabeteksen esiintyvyydessä tapahtua käänne huonompaan, jos työikäisten lihominen jatkuu. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna, kertoo tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

Poliittisia päätöksiä peräänkuulutetaan

THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist kertoo, että lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Yksittäiset toimenpiteet eivät hänen mukaansa riitä väestön lihavuuden pysäyttämiseen. WHO:n kansainväliseen tavoitteeseen, jonka mukaan lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen pysähtyvät vuoteen 2025 mennessä, ei muuten päästä.

– Poliittisia päätöksiä tarvitaan, esimerkiksi verotuksellisin keinoin voidaan ohjata ihmisiä kohti terveellisempää ruokavaliota. Keskeisiä keinoja ovat myös ravitsemusohjaus, liikkumista edistävä yhdyskuntasuunnittelu sekä terveydenhuollon toimet, kuten painonhallinnan tuki ja ohjaus, hän kertoo tiedotteessa.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 25.9.2019.

Oletko jo lukenut nämä?