Hauskaa bakteriologiaa kaikille

Kirjoittaja Pentti Huovinen tanssittaa bakteereita, ihmistä ja koko luontoa erilaisin askelkuvioin. Kirja on oiva teos: huumorin sopivasti höystämä ja elämälle läheinen lääketieteellinen oppi­kirja kaikelle kansalle!

”Kun päivä on mennyt kohtuullisesti ja käyt yöpuulle, voit hyvinkin taputtaa mahaa ja kiittää bakteereita yhteisestä päivästä” Pentti Huovinen sanailee Tanssii bakteerien kanssa -kirjansa lopussa. Naiivia? Rajoja kolkutellaan, mutta ilmaisu on tyypillistä penttihuovista: vaikeista asioista kerrotaan niin sujuvasti, ettei sovi ihmetellä Turun yliopiston bakteriologian professorin monia kirjoittajapalkintoja.

Duodecimin pokkarit on tarkoitettu suurelle yleisölle, tässä tapauksessa ”kaikille terveydestään ja uusista lääketieteen tutkimustuloksista kiinnostuneille”. Hintatekijät ovat taatusti vaikuttaneet kustannuslaskelmiin, mutta tämä kokonaisuus olisi ansainnut näyttävämmän ulkoasun. Kirjassa ei ole yhtään kuvaa, vaikka aineistoa olisi ollut mielin määrin. Tylsä kansi värivalintoineen ja fontteineen ei kauheasti kiihota.

Huovinen seuraa tunnetusti aikaansa, ja voi vain ihastella, kuinka runsaasti tiedelehdissä julkaistua informaatiota hän on onnistunut mahduttamaan 230 sivuun olematta ikävystyttävä tai luettelonomainen. Upea suomenkielemme kukkii monin tavoin: ”Äidinmaitoa imeneestä sinappikoneesta tulee kiinteää kakkaa tuottava epeli” (s. 85) tai ”Jos ­nämä [puhtaan veden saanti ja jätteiden käsittely] eivät pelaa, alkavat elämän dominonappulat kaatua” (s. 101).

Koska tanssi on keskeinen teema, Huovinen tanssittaa bakteereita, ihmistä ja koko luontoa erilaisin askelkuvioin. Suoliston ja sen bakteriologian tuntemus käy ilmi toistuvasti, ja paljon oppii. Minä en tiennyt, että umpilisäke on nisäkkäistä vain ihmisellä, jäniksellä, opossumilla ja vompatilla, tai että me pieraisemme keskimäärin 5–20 kertaa vuorokaudessa ja että tuhnuja kertyy vuorokaudessa 200–2500 ml.

Tällaiset yksityiskohdat piristävät tekstiä, joka toisaalta kertoo hyvin asiallisesti myös Crohnin ja monien muiden vakavien tautien osalta bakteriologisen nykytietämyksen. Uusia ajatuksia herättävät havainnot vaikkapa diabetestyyppien 1 ja 2 tai lihavuuden ja bakteerien välisistä todennäköisistä yhteyksistä. Kerrassaan nautittavaa luettavaa on Huovisen pohdiskelu bakterio­fagihoidon mahdollisuuksista – huomispäivän medisiinaa?

Joskus olen eri mieltä. Ei ihan pidä paikkaansa, että ”yhdeksän kymmenestä” halitoosipotilaasta saisi avun hammaslääkäriltä (s. 129) tai että ruokamyrkytys olisi turistiripulin yleisin syy (s. 196). En oikein usko haltioitunutta kirjoittajaa siinäkään, että ”bakteerit hallitsevat maailmaa ja vievät ihmistä omaa tahtiaan” (s. 228) tai että ”2010-luku tulee olemaan todellinen bakteriologian vuosikymmen” (s. 229). Myös jotkin suositukset mietityttävät: mahtaakohan käsihuuhdegeelin mukana pitäminen epidemioiden aikana (s. 153) hyödyttää muita kuin tuotteen valmistajaa, ja vaikka kuinka olisi suositeltavaa, onkohan realistista pyytää pesemään kädet ennen nenän kaivamista (s. 151)?

Niin tai näin, oiva teos; huumorin sopivasti höystämä ja elämälle läheinen lääketieteellinen oppi­kirja kaikelle kansalle!

Tanssii bakteerien kanssa. Pidä bakteereistasi huolta! Pentti Huovinen. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2012. ISBN 9789516564541. Sivuja 256. Hinta 24 e.

Heikki Peltola
LKT, infektiotautiopin professori emeritus

Julkaistu Lääkärilehdessä 16/13.

Lue lisää jutun aiheesta