Lapsen outo sairaus: Kawasakin tauti

Lapsen outo sairaus: Kawasakin tauti Kuva 1 / 1

Aiemmin terve esikouluikäinen poika tuotiin päivystysvastaanotolle pitkittyneen kuumeilun takia. Potilaan esitietoja selvittäessään lääkäri totesi pojan käyneen vastaanotolla aiemminkin samanlaisen kuumetaudin vuoksi.

Runsas kaksi viikkoa aiemmin pojalle oli noussut korkea kuume. Hänet silloin tutkinut lääkäri oli todennut yleistilaltaan hyvävointisella lapsella akuutin välikorvantulehduksen. Tärykalvo oli puhjennut ja välikorva oli eritteinen. Hoidoksi pojalle oli määrätty antibioottikuuri.

Viikon kuluttua poika tuli vastaanotolle uudelleen. Antibiootista huolimatta kuume jatkui aaltoilevana, ja sairastunut korva oli yhä kipeä. Pojalle oli myös kehittynyt ihottumaa ja hänen kielensä oli muuttunut helakanpunaiseksi.

Tulirokko vai Kawasakin tauti?

Pikatestillä mitattu CRP-arvo (veren tulehdusarvo) oli koholla, mutta lapsen yleistila oli kohtalainen. Kaulalta todettiin suurentuneita imusolmukkeita. Oirekuvan oli ajateltu sopivan tulirokkoon, ja antibioottihoitoa jatkettiin penisilliinillä.

Poika tuli vastaanotolle vielä kerran, kun kuume ja oireilu jatkuivat edeltävistä antibioottikuureista huolimatta. Taudin pitkityttyä potilas oli jo hiukan väsähtänytkin. Yleistila oli kuitenkin kohtalainen. CRP-arvo oli pienentynyt edellisestä käynnistä.

Päivystävä lääkäri totesi uusina löydöksinä punoittavat sidekalvot, käsien ihon hilseilyn, jalkojen turvotuksen ja ihon halkeilun potilaan huulien ympäristössä. Pojalla todettiin myös leukosytoosi (valkosolujen runsaus veressä).

Potilas lähetettiin päivystävään lastentautien yksikköön jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Siellä pojan todettiin sairastavan Kawasakin tautia.

Lasten tauti

Kawasakin tauti on erityisesti pienillä lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti. Ongelmallisen taudista tekee se, että sen aiheuttaja on tuntematon ja oireet vaihtelevia. Siksi esimerkin pikkupojalla ei heti huomattu olevan Kawasakin tautia.

Kyseessä on tyypillisesti alle kouluikäisillä esiintyvä korkeakuumeinen verisuonitulehdus, jonka kuvasi ensimmäisenä tohtori Tomasiku Kawasaki vuonna 1967.

Maailmanlaajuisesti yleisin sairastumisikä on kuuden kuukauden ja kahden vuoden välissä. Suurin osa (yli 70 %) sairastuneista on alle viisivuotiaita. Kawasakin tautia tavataan kuitenkin vielä teini-ikäisilläkin ja harvinaisena nuorilla aikuisilla.

Taudin ilmaantuvuus on suurin Japanissa. Yhdysvalloissa tautia esiintyy 2-3 vuoden välein epidemioina etenkin myöhäistalvella ja keväällä. Suomessa tautiin sairastuu vuosittain noin 30–35 lasta.

Oireet

Kawasakin taudin oireita ovat jatkuva korkea kuume (kesto yli viisi päivää), silmän sidekalvojen punoitus, ihottuma ja suurentuneet kaulan imusolmukkeet.

Suuoireista ilmenee vähintään yksi seuraavista: huulten punotus ja rohtuminen, mansikkakieli tai suun ja nielun limakalvojen punotus. Raajaoireista lapsella on vähintään yksi seuraavista: käsien ja jalkaterien kiinteä turvotus, kämmenten ja jalkapohjien punoitus tai ihon hilseily sormista ja varpaista.

Kawasakin taudin lisäoireita ovat muun muassa (esiintymisjärjestyksessä):

➤ Ripuli

➤ Vatsakivut

➤ Virtsaputkitulehdus

➤ Nivelkivut ja niveltulehdus

➤ Aseptinen aivokalvontulehdus

➤ Tärykalvopunoitus

➤ Sydänlihastulehdus

➤ Pinkeä sappirakko

➤ Hiippaläpän vuoto

➤ Sydäninfarkti

➤ Kasvohermohalvaus

➤ Tulehduksellinen lihastauti

Diagnoosi voidaan asettaa, mikäli potilaalla on pääoireista vähintään viisi tai vaihtoehtoisesti neljä pääoiretta ja todettu sepelvaltimolaajentuma. Varsinkin puolta vuotta nuoremmilla lapsilla tauti on pidettävä mielessä jo kolmen kriteerin täyttyessä.

Kaikkien oireiden ei tarvitse esiintyä samanaikaisesti, vaan osa alkuvaiheen oireista voi väistyä jo ennen uusien ilmaantumista.

Myös epätavallista taudinkuvaa on todettu, ja alle viidenkin päivän kuume edellyttää potilaan lähettämistä jatkohoitoon, jos Kawasakin tautia epäillään vahvasti jo taudin alkupäivinä.

Hoito

Kawasakin taudin syntymekanismi on tuntematon, joten sitä ei voi ehkäistä. Hoito sen sijaan on usein tehokasta.

Kun epäilys Kawasakin taudista herää, on hakeuduttava heti hoitoon. Taudin huomaamista vaikeuttaa se, että sen oireita esiintyy myös monissa tavallisissa infektioissa.

Sepelvaltimolaajentumia seurataan kaikututkimuksella, ja osa laajentumista voi normaalistua seurannoissa. Ne voivat kuitenkin muuttua myös kaventumiksi ja tukkeutua, etenkin kun tautiin liittyy ensimmäisten viikkojen aikana tyypillisesti trombosytoosi (verihiutaleiden eli trombosyyttien liian suuri määrä veressä).

Kawasakin taudin hoitona käytetään suoneen annettavaa immunoglobuliinia ja viikkojen ajan jatkuvaa aspiriinilääkitystä. Tämä hoito selvästi vähentää sepelvaltimomuutosten ilmaantumista erityisesti, kun hoito annetaan tarpeeksi ajoissa. Valtaosa lapsista paraneekin Kawasakin taudista hyvin.

Kaikille tautiin sairastuneille tehdään sydämen kaikututkimus ainakin kahdesti. Jos potilaalla on sepelvaltimomuutoksia, hoitoa ja seurantaa jatketaan ja hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti

Vaikeaselkoinen tauti

Potilaan huolellinen tutkiminen ja esitietojen selvittäminen voivat pääkriteerien lisäksi antaa lisävarmistusta tautia epäiltäessä. Usein potilaat ovat saattaneet esimerkkipotilaamme tavoin antibioottihoitoa, mutta kuumeilu jatkuu siitä huolimatta.

Potilailla on monesti myös lisälöydöksiä, jotka voivat johtaa taudin jäljille. Yleisiä ovat etenkin suolisto-oireet ja hengityselinten oireet. Toisaalta juuri lisälöydökset voivat johtaa lääkäriä harhaan ja viivästyttää oikean diagnoosin löytymistä. Kawasakin tauti on aina pidettävä mielessä lapsen pitkittyneen kuumeen syytä selvitettäessä.

Esimerkin potilaalla Kawasakin taudin diagnostiset kriteerit täyttyivät, ja hän sai immunoglobuliinihoidon ja antitromboottisen hoidon. Häneltä todettiin sepelvaltimolaajentumia, ja niiden hoito ja seuranta jatkuvat.

Artikkelissa olevan potilaan tietoja on muutettu.

Lähde:
Lääkärilehti 16-17/2014, Pikkupojan kuume pitkittyi (liitteessä)
Terveyskirjasto
Therapia Fennica

Kirjoittanut:
Teemu Elomaa
anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri
ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Jussi Niemelä
LT, lastentautien erikoislääkäri
ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, lasten ja nuorten klinikka, TYKS
Juha Peltonen
sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Muokannut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi