Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen

Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.

Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen Kuva 1 / 1

Elettiin 1930-luvun alkua New Yorkin Bellevue-sairaalassa. Osastot olivat pitkiä ja korkeita huoneita, joiden perällä oli suuret ikkunat. Potilaat oli jaettu sairauden vakavuuden mukaan ­siten, että sairaimmat potilaat olivat lähimpänä ovea ja joskus tulevaisuudessa ehkä toipuvat huoneen perällä.

Ensimmäisissä vuoteissa makasivat keuhkokuumepotilaat, seuraavissa reumakuumeen ­aiheuttamasta sydänviasta kärsivät. Muista erillään makasi lavantautiin Etelä-Amerikassa sairastunut merimies. Muutamien tajuttomien ­aivokalvotulehduspotilaiden vieressä makasi räätäli, joka oli pistänyt neulalla sormeensa ja saanut korkeakuumeisen infektiotaudin. Viimeisissä vuoteissa oli tuberkuloosipotilaita, jotka odottivat pääsyä täpötäyteen tuberkuloosi­sairaalaan.

Vuona 1978 julkaistussa Tartuntataudit-oppikirjassa todetaan: ”Tulirokkopotilaat eristettiin ennen yleensä kulkutautisairaaloihin, kunnes heitä voitiin pitää tartuttamattomina, so. käytännössä 4–5 viikoksi. Penisilliinihoidon käyttöönoton jälkeen tartuttava vaihe on supistunut pariksi vuorokaudeksi.”

Antibiootit on useimmiten mainittu ihmiskunnan 10 tärkeimmän keksinnön joukossa. On sanottu, että ihmisen elinajanodote on noussut antibioottien käytön myötä 10 vuodella. Kaikkien syöpien parantaminen nostaisi elinajanodotetta vain kahdella vuodella.

Antibioottien myötä lääkäreistä tuli todellisia parantajia. Kun 1920-luvun sairaalapotilaista neljä viidestä oli infektiotautipotilaita, 1980-luvulla heitä oli vähemmän kuin yksi viidestä. Valtava määrä terveydenhuollon resursseja vapautui muuhun käyttöön. Harvat tietävät, että virusrokotteiden massatuotanto oli mahdollista vasta, kun virussoluviljelmien bakteerikontaminaatiot pystyttiin estämään antibiooteilla.

Resistenssi on merkittävä globaali terveysuhka

Britannian hallituksen teettämän arvion mukaan vuonna 2050 lääkeresistentit bakteerit ­tappavat maailmassa vuosittain 10 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin syöpätaudit. Resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiotaudit aiheuttavat maailmalaajuisesti seuraavien 35 vuoden aikana huikeat 108 miljoonan eli 100 biljoonan dollarin kustannukset. Vaikkei Suomi ole ehkä pahiten kärsivien maailman maiden joukossa, meilläkin voidaan odottaa tuhansien ihmisten kuolevan ja kustannusten nousevan satoihin miljooniin euroihin.

Euroopan tautivirasto ECDC teki vuonna 2012 maavierailun Suomeen arvioidakseen mikrobilääkeresistenssin torjunnan tilaa. Yhteenvedossa todettiin, että lääkeresistenssin ja hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaa ja valvontaa on ehdottomasti vahvistettava. Ar­viointiryhmä kaipasi antibioottiresistenssin torjuntaa valvovan tahon nimeämistä ja toiminnalle riittäviä taloudellisia voimavaroja.

Viisi vuotta maavierailun jälkeen julkaistiin mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Kansallisen vastuun asiassa aiemmin kantanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on viime vuosina käynyt läpi merkittävät budjettileikkaukset, ja samalla mahdollisuudet kansallisen toimintaohjelman toteuttamiseen ja valvontaan ovat, jos eivät ­loppuneet, niin ainakin huomattavasti hei­kentyneet.

Sitoutuminen resistenssin torjuntaan on Suomessa löystynyt. Siksi sekä päättäjiä että terveydenhuollon toimijoita olisi sitoutettava paremmin. Asiasta on kerrottava aktiivisesti ja jaettava tutkimukseen perustuvaa tietoa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa käytetään edelleen varsin paljon antibiootteja. Rationaalisen lääkityksen edistäminen edellyttää tutkimuksen ja lääkekulutuksen seurannan tehostamista. Mikrobilääkeresistenssin tutkimus on vähentynyt meillä merkittävästi edellisten 10 vuoden aikana. Tutkimus on välttämätön edellytys sille, että pysymme nopeasti etenevän resistenssiongelman tasalla.

Huolellisuutta kliiniseen diagnostiikkaan

Avoterveydenhuollon lääkäri voi hidastaa mikrobilääkeresistenssin leviämistä huolellisella kliinisellä diagnostiikalla ja noudattamalla yleisimpien infektiotautien Käypä hoito -suosituksia. Lääkärin työtä auttaisi suuresti, jos pikadiagnostiikka kehittyisi tunnistamaan hoitoa tarvitsevat potilaat. Sairaaloissa infektioiden torjuntaa voidaan edelleen tehostaa tukemalla ­infektiolääkäreiden, kliinisten mikrobiologien ja hygieniahoitajien työtä.

Ruotsi on toteuttanut menestyksellisen Samverkan mot antibiotikaresistens -ohjelman (www.strama.se). Toiminta tapahtuu maakunnissa ja sitä ohjataan kansallisesti. Tarvitsemme nyt Suomessa vastaavanlaisen ohjelman, voimavarat sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen ­sekä asialle omistautuneet tekijät.

Onko edessämme aika jälkeen antibioottien? Tällä hetkellä ei ole näkyvissä mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.

On oikeutettua kysyä, teemmekö kaikkemme, jotta myös heillä olisi oikeus tehokkaaseen mikrobilääkitykseen?

kirjoittaja:
Pentti Huovinen
LKT, bakteeriopin professori
Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

kuva: Fotolia

Julkaistu näkökulmakirjoituksena Lääkärilehdessä 43/2018.

Oletko jo lukenut nämä?