Homo evolutis

Homo evolutis Kuva 1 / 1

Kuusikymmentä vuotta sitten silloinen pää­ministeri U. Kekkonen pohti, onko meillä malttia vaurastua. 1950–60-luvuilla uskottiin vahvasti, että investoiminen kiinteään pääomaan on menestymisen avain.

Nyt elämme tieto- ja viestintätekniikan vallankumousta. Informaatio on tuotantotekijä, siinä missä luonnonvarat ovat olleet teollisen talouden raaka-aine. Kyvykkyytemme käyttää tietoa oikein ohjaa tulevaisuuden vaurautta.

Olemme vieneet tiedon tuottamisen ja soveltamisen huippuunsa. Informaatiota on kaikki se mikä voidaan digitalisoida: teksti, ääni, kuva, kosketus jne. Jos yksi kirja on tiedostona likimain yhden megatavun suuruinen, niin maailmassa tuotetaan informaatiota vuosittain parin miljardin kirjan verran. Luomme jatkuvalla syötöllä uusia tuotteita, koneita, ohjelmistoja ja palveluja, jotka kaikki lisäävät aivojemme kapasiteettia.

Informaatio ei sinällään ole hyödyllistä, vasta siitä jalostettavat ymmärrys, tieto ja viisaus ovat. Tieto on siitä erikoinen hyödyke, että kun se on kerran keksitty, niin sen voi jakaa (lähes) ilmaiseksi muillekin. Lisäksi tiedon keksijä voi pitää sen itse, vaikka antaa sen toisillekin. Tiedolla voi vaikuttaa ja sillä voi hallita.

Samalla muistin merkitys korostuu. Tavalliselle kannettavalle tietokoneelle tai tabletille mahtuu enemmän informaatiota kuin ihmisen aivoihin. Aivot kuitenkin viime kädessä käsittelevät ja yhdistelevät tiedon, luovat sille merkityksen. Ihmisten vastaanottaman tiedon suuresta määrästä ja heikosta laadusta on tullut hiipivä terveysriski. Keskellä infovyöryä aivojen lepotauot jäävät liian lyhyiksi. Liiallisen informaatiokuormituksen oireet alkavat näkyä työelämässä: uupuminen, univaikeudet, masentuneisuus ja muistihäiriöt ovat ihmisiä huolettavia asioita.

Tätä ylikuormitusta on kutsuttu myös info­ähkyksi. Sähköposti, televisio, lehdet, internet, radio, kännykkä, iPad, jopa apteekin tai juna­vaunun tietotaulu – kaikkialta tulvii informaatiota, jota me emme enää ehdi jäsentää tiedoksi. Infoähky ruokkii itseään. Vaikka käsiteltävää informaatiota on jo liikaa, sitä koetaan tarvittavan aina vain lisää.

Aivojen informaatiokaaos aiheuttaa monille stressiä, sytyttää pienen hiljaisen liekin, joka pitkään kytiessään voi johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin, ”metaflammaatioon” erilaisine oireiluineen ja jopa sairauksien puhkeamisineen.

Saamme nykyään yhdessä päivässä enemmän tietobittejä kuin esi-isämme koko lyhyen elämänsä aikana. Mikä merkitys tällä on? Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöiden esiintyminen on lisääntynyt hyvin nopeasti väestössä. Korkea esiintyvyys korreloi länsimaisuuden ja uuden teknologian käyttöasteen mukaisesti.

Homo sapiens on tähän asti pärjännyt yksillä aivoilla, joiden prototyyppi on jo tuhansien vuosien takaa. Nyt yhtäkkiä, evoluution kannalta hyvin nopeasti, informaatiokuormituksessa on tapahtunut valtava muutos.

Jotkut puhuvatkin nykyään uudesta evolutiivisesta aallosta, jossa homo sapiens muuttuu hyvin nopeasti homo evolutis -lajiksi. Onko tällä yhteyttä niihin selittämättömiin ilmiöihin, joita on jo näkyvissä?

Suomi on vaurastunut sitten Kekkosen 1950-
luvun pohdintojen. Nyt kysymykset ovat erilaisia: uuden tietotekniikan ja tiedon hyödyntäminen on avainasia. Onko meillä malttia vaurastua satsaamalla osaamiseen ja kyvykkyyteen? Olemmeko uuden tiedon lukutaitoisia? Osaammeko hyödyntää tietoa? Miten vaurastumme säilyttämällä ympäristön ja vaalimalla terveyttä ja hyvinvointia?

Harri Vainio
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen pääjohtaja.

Julkaistu Lääkärilehdessä 44/12.

Oletko jo lukenut nämä?