Kehäväkivalta kuuluu poliisille

Suomessa ei saa olla köysillä erotettuja saarekkeita lain ulkopuolella, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.

Kehäväkivalta kuuluu poliisille Kuva 1 / 1

Nyrkkeily on barbaarista toimintaa, jossa kaksi henkilöä keskittyy hakkaamaan toisiaan päähän.

Näin arvioi Queenslandin lääkäriliiton puheenjohtaja Shaun Rudd vuonna 2015. Australiaa oli järkyttänyt 23-vuotiaan Braydon Smithin kuolema. Hän oli hävinnyt pistein, mutta lyyhistyi pukuhuoneessa ja menehtyi.

Viisi vuotta on kulunut, ja päähän hakkaaminen jatkuu.

Heinäkuun lopulla Argentiinassa Hugo Santilla, 23, pysyi tuloksen julkistuksessa häthätää pystyssä. Viiden päivän kooman jälkeen hän kuoli. Kaksi päivää aiemmin venäläinen Maksim Dadashev oli kuollut otettuaan vastaan 319 iskua.

Uusi laji, vapaaottelu, nostaa väkivallan ja sen seurausten kierroksia entisestään.

Tehdään Googleen haku sanoilla ”Vapaaottelija kuoli”. Poimintoja:

Järkyttävä video leviää, vapaaottelija kuoli (huhtikuu 2019).

Tyrmätty vapaaottelija kuoli kolme päivää ottelun jälkeen (elokuu 2017).

Tyrmätty vapaaottelija kuoli vammoihinsa (huhtikuu 2016).

Vapaaottelu näyttää olevan uhka jopa kehän ulkopuolella:

Vapaaottelijaa uhkaa kuolemantuomio – syytettynä kaksoismurhasta (elokuu 2019).

Vapaaottelija tappoi voimanostajan katutap­pelussa (syyskuu 2017).

Pahin:

Leikki kaukana: Lasten vapaaottelu on väkivaltainen laji, jota harrastavat jo viisivuotiaat (Image-lehti 2014).

Suomi on lähtenyt vapaaottelubuumiin mukaan.

Julkisuus raportoi syyskuussa näyttävästi, miten suomalaisottelija Teemu Packalén oli palannut kahden vuoden tauolta kehään. Vastustaja löi ensimmäisessä erässä korvan taakse. Packalén putosi lattiaan ja jäi sinne tärisemään holtittomasti.

Kansanterveyden puolesta toimiva Veikkaus katsoo tarpeelliseksi kirjoittaa lajista asiakaslehdessään. Jutun henkeä kuvastaa yksi lause: Sääriluu napsahtaa ohimoon, ja vastustaja rojahtaa maahan kuin räsynukke.

Lyöntien iskuvoima on järkyttävä. Nyrkkeilyssä se vastaa pahimmillaan keilapallon osumista 30 kilometrin tuntinopeudella päähän. Ei ihme, että muistisairaudet ja aivovammat uhkaavat.

Molempien urheilulajien asenne vammoja kohtaan on piittaamaton. Ennen punnitusta ottelijat kuivattavat elimistöään päästäkseen painorajan alle. Punnituksen jälkeen juodaan urakalla. Elimistö ei ehdi mukaan. Nestetasapaino jää vajaaksi, mikä kasvattaa aivovaurion riskiä.

Lisäksi vapaaottelussa ilmaistaan suoraan, että hanskojen tehtävä on suojella iskijän rystysiä, ei vastaanottajaa.

Ottelijat nousevat kehään vapaaehtoisesti ja tiedostavat riskit. Näinhän ammattinyrkkeilyä ja vapaaottelua puolustetaan.

Eettinen pohdinta jää perustelussa puolitiehen. Jos annan luvan, saako toinen lyödä minua niin, että loukkaannun tai kuolen? Saako toista ihmistä ylipäätään vahingoittaa tahallaan?

Jääkiekkoväkivallasta Suomessa on jo jaettu tuomioita. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on todennut, ettei kaukalo pahoinpitelyä miksikään muuta. Sitä pitää arvostella rikosoikeudellisesti.

Saman tulee koske ammattinyrkkeily- ja vapaaottelukehiä. Suomessa ei saa olla köysillä erotettuja 6x6 metrin kokoisia saarekkeita lain ulkopuolella.

Maailman Lääkäriliitto WMA on vaatinut jo vuosia nyrkkeilyä lopetettavaksi kilpaurheiluna. Nyrkkeilijä häviää aina – voitti hän ottelun tai ei.

Kirjoittaja
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Oletko jo lukenut nämä?