Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja

Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja Kuva 1 / 1

Astman hahmottaminen keuhkoputkien tulehdukselliseksi sairaudeksi 1980-luvulla sai sen hoidossa aikaan vallankumouksen. Myös keuhkoahtaumataudin (COPD) mekanismeja alettiin tutkia tarkemmin ja lääkehoitokokeita käynnistettiin, vaikkakin tupakoinnin lopettaminen on edelleen tärkein ennustetta parantava hoito. Tutkimuksen myötä keuhkolääketiede on 2010-luvulla ottanut merkittäviä edistys­askeleita.

Keuhkoahtaumapotilaiden hoitoon on viime vuosina saatu tutkimukseen perustuvia työkaluja sekä lääkehoidon että lääkkeettömän hoidon puolelle. Uudet kansainväliset hoitosuositukset korostavat taudin alatyyppien tarkempaa tunnistamista ja lääkehoidon suuntaamista niiden perusteella (1). Vankkaa näyttöä on kertynyt myös siitä, että liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa: se vähentää sairaalahoitoja ja hengenahdistusoiretta sekä parantaa keuhkoahtaumapotilaiden suorituskykyä ja elämänlaatua. Parhaat tulokset on saatu tavoitteellisen liikuntaharjoittelun avulla.

Idiopaattinen keuhkofibroosi on suhteellisen harvinainen keuhkosairaus (ilmaantuvuus 16–18/100 000) (2), mutta keuhkoyksiköissä näitä potilaita hoidetaan paljon. Potilaan elinaika on keskimäärin vain 3–5 vuotta diagnoosista, joten lääkäri on usein kokenut itsensä avuttomaksi, kun tehokkaita lääkehoitoja ei ole ollut tarjota. Lääketutkimus on aktiivista tälläkin alalla ja se on tuottanut lupaavia tuloksia.

Uudet lääkeaineet, tutkitusti tehokkaat lääkkeettömän hoidon muodot ja lisääntyvä ymmärryksemme ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta parantavat keuhkosairauksia hoitavien lääkärien mahdollisuuksia tuottaa terveyttä ja vähentää sairauksien aiheuttamaa haittaa. Käytännön lääkärin haasteena on nyt kohdentaa oikeat hoitokeinot oikeille potilaille oikeaan aikaan.

Keuhkolääketieteen alaan kuuluu monia yleisiä kansansairauksia, kuten astma (3,4), keuhkoahtaumatauti (5) ja uniapnea. WHO:n mukaan vuonna 2008 maailman kymmenen yleisimmän kuolemansyyn joukossa oli peräti neljä keuhkosairautta (6). Vuoteen 2015 mennessä keuhkoahtaumatauti on kivunnut listalla jo kolmanneksi.

Suomessa on menestyksellisesti toteutettu laajat valtakunnalliset astma- ja keuhkoahtaumatautiohjelmat. Yleisimpien keuhkosairauksien diagnosointia ja hoitoa alettiin siirtää pääosin perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuolto on kuitenkin jälleen monenlaisten muutosten kourissa, ja esimerkiksi paikoin astma- tai hengityshoitajien toimet on lopetettu. Hoidot keskittyvät arjen kiireen keskellä paljolti lääkehoitojen aloittamiseen ja uusimiseen, mutta lääkitysten tarkempi säätö kunkin lääkkeen tarpeellisuuden, riittävyyden ja sivuvaikutusten pohjalta sekä lääkkeettömien hoitojen hyödyntäminen jäävät usein liian vähälle huomiolle. Aktiivinen puuttuminen elämäntapoihin ja ympäristötekijöihin ja lääkityksen titraaminen sairauden alatyypin mukaan yksilöllisesti kuuluvat nykyaikaiseen tehokkaaseen ja turvalliseen hoitoon. Niiden avulla voidaan ehkäistä osa vaikeimpien tapauksien kehittymisestä ja vähentää sairaalahoitojen tarvetta.

Keuhkoalan tutkimuksessa on lähitulevaisuudessa odotettavissa lisää läpimurtoja. Otamme parhaillaan ensimmäisiä askeleita kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, joissa yksilön, ympäristön ja taudin monet ominaisuudet huomioidaan vaikuttavimpien hoitojen valitsemiseksi.

Maritta S. Jaakkola
keuhkosairausopin professori, keuhkosairauksien ylilääkäri
Oulun yliopisto,
Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus ja kliinisen lääketieteen laitos, keuhkosairauksien yksikkö
OYS, medisiininen tulosalue, keuhkosairauksien yksikkö

Kirjallisuutta
1. Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of COPD. 2011. http://wwww.goldcopd.org
2. Hodgson U, Laitinen T, Tukiainen P. Nationwide prevalence of sporadic and familial idiopathic pulmonary fibrosis: evidence of founder effect among multiplex families in Finland. Thorax 2002;57:338–42.
3. Jaakkola MS, Ieromnimon A, Jaakkola JJK. Are atopy and specific IgE to mites and molds important for adult asthma? J Allergy Clin Immunol 2006;117:642–8.
4. Kotaniemi J-T, Sovijärvi A, Lundbäck B. Chronic obstructive pulmonary disease in Finland: prevalence and risk factors. COPD: J Chronic Obstructive Pulm Dis 2005;3:331–9.
5. Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönnmark E. Allergic rhinoconjunctivitis doubles the risk for incident asthma- Results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105:1449–56.
6. World Health Organization (WHO). The 10 leading causes of death by broad income group, 2008. Fact sheet 2011. http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs310/en/index.html

Julkaistu Lääkärilehdessä 5/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi