Kivusta huolimatta pitää oppia elämään – siinä meidän tulee osata auttaa

On julmaa vaatia, että kärsimyksen pitäisi jalostaa – kivun hoito ja tutkimus tarvitsevat motivoituneita osaajia ja resursseja.

"Auttamisen mahdollisuudet ovat paremmat, jos hoitava taho pystyy ymmärtämään potilaan kipukokemusta."

Näyttelijä Ella Mettänen oli Yleisradion kulttuurivieraana . Hänen haastattelunsa oli otsikoitu ”On julmaa vaatia, että kärsimyksen pitäisi jalostaa”. Haastattelun viestiä voimistavat Ella Mettäsen muuttuvat kasvojen ilmeet, jotka kuvastavat voimistuvaa kipua. Silmät, sielun peili, puhuttelevat vahvasti lukijaa. Haastattelu liittyy kivusta kertovaan tragikomediaan Kipeä esitys , jonka kaksi pitkäaikaisen kivun kanssa elävää näyttelijää, Ella Mettänen (Hype) ja Julia Lappalainen (Rage) ovat käsikirjoittaneet Teatteri Takomolle. Hypen ja Ragen lisäksi kipua ja sen aiheuttamia tunteita välittää myös muusikko Depis, Antti Autio. ”Kroonista kipu on hirveän vaikea käsittää. Me halusimme valjastaa kaikki teatteritaiteen keinot ilmiön kuvaamiseen”, kertoo Ella Miettinen Yleisradion haastattelussa.

Ellan kivut alkoivat hänen ollessaan 19-vuotias. Viiden vuoden kuluttua kipujen syyksi paljastuivat takareiteen syntyvät tuskalliset hermokasvaimet, jotka poistamisen jälkeen palautuvat uudelleen. Diagnoosi teki Ellan kivusta todellisen, mutta ei poistanut sitä. Kivun kanssa oli opittava elämään. Kipeässä esityksessä käsitellään paitsi kipua teatterin keinoin, myös kivun vaikutusta näyttelijän työkykyyn ja työyhteisön suhtautumista siihen.

Kipu on yleensä oire jostain sairaudesta tai vammasta. Usein perussairauden hoitaminen poistaa kivun tai ainakin vähentää sitä merkittävästi. Kivun hoito lähtee kivun syyn selvittämisestä. Aina perussairauden hoitoon ei ole tehokasta menetelmää, mutta sen kanssa pärjäämistä voidaan helpottaa. Aina kivulle ei myöskään löydy selvää somaattista syytä.

Tästä huolimatta kipua tulee hoitaa, auttaa potilasta elämään kivusta huolimatta. Auttamisen mahdollisuudet ovat paremmat, jos hoitava taho pystyy ymmärtämään potilaan kipukokemusta. Tähän Kipeä esitys pyrkii. Samaan päämäärään pyrkii myös kivun tutkimus; ymmärtämään niin kivun biologista, psykologista kuin sosiaalistakin ulottuvuutta.

Kävin katsomassa Kipeän esityksen . Yleisössä oli sekä kipeitä että kipua hoitavia. Käsikirjoittajat olivat perehtyneet aiheeseen myös muiden kuin omien kokemustensa kautta. Kipua ja potilaidenkamppailua terveydenhuollon pyörityksessä kuvattiin lyhyillä muilta potilailta saatujen kertomusten valossa. Hype, Rage ja Depis kuvittelivat myös kivun taiteeseen, miltä se näyttäisi ja kuulostaisi. Ulkopuolisen on vaikea välittää kipukokemusta. Sitä voi yrittää kuvata sanallisesti, mutta oppikirjan teksti on haaleata vahvaan teatteriesitykseen verrattuna. Tulisikohan meidän pohtia teatterin ottamista mukaan auttamaan potilaan tunteiden havainnollistamisessa?

Meillä olisi mahdollisuus rakentaa Suomeen kattavat kivun hoidon ja tutkimuksen palvelut STM:n työryhmän vuonna 2017 jättämän esityksen mukaisesti. Tämän saavuttamiseksi tarvittaisiin riittävästi resursseja eli rahaa ja motivoituneita ammattilaisia. Käytin eräässä aiemmassa kommentissani kustannusten mittarina yhden ylimääräisen a-kirjaimella alkavan uuden potilastietojärjestelmän lisälaskun hintaa eli 200 miljoonaa euroa.

Hyvä kivunhoito edellyttää toimivaa perusterveydenhuoltoa, mieluiten omalääkärijärjestelmää. Pätevä perhe- ja peruspalveluministerimme arvioi, että omalääkärijärjestelmän pystyttämiseen tarvittaisiin 100 miljoonaa euroa eli puolet uuden tietojärjestelmän lisälaskusta. Uuden lastensairaalan kansallisen kipukeskuksen perustamiseen saatu lahjoituspääoma oli n. kolme miljoonaa euroa. Uuden tietojärjestelmän lisälaskulla perustettaisiin Suomeen 67 kipukeskusta. Kivun hoito, kuten muukaan lääketiede, ei edisty ilman tutkimusta. Valtion vuoden 2022 budjettiesityksessä on varattu valtion korvaukseksi terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 25 miljoonaa euroa, eli kahdeksasosa uuden tietojärjestelmän lisälaskusta. Pistää miettimään miten näitä terveydenhuollon kuluja arvotetaan.

Pohdin tätä kirjoitusta kävellessäni eilen pitkin Helsinkiä auringon paistaessa. Moni vastaan tullut tai ohi kävellyt pohti Ukrainan tilannetta kävelykumppaninsa kanssa. On mahdotonta kuvitella kuinka paljon mielen ja ruumiin traumojen aiheuttamia kipuja jää Ukrainan sodan uhreille ja miten ne pystytään hoitamaan.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi