Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa

Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat, kirjoittaa Hannu Halila.

Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa Kuva 1 / 1

Lääkintöhallituksen viimeinen pääjohtaja lääkäri Matti Ruokola sanoi haastattelussa vuonna 1983, ettei Suomessa ole varaa laajaan perustutkimukseen. Riittää kun sovelletaan muiden maiden tuloksia.

Onneksi näin ei ole käynyt. Päinvastoin, suomalainen kliininen tutkimus vuosina 1998–2010 on arvioitu vaikuttavimmaksi maailmassa.

Taso on kuitenkin alkanut hiipua.

Lääketieteen kliinisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Valtion budjettirahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on tänä vuonna enää 21 miljoonaa euroa oltuaan 2000-luvun alkuvuosina 59 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksessa rahoitus oli 15 miljoonaa euroa, mutta eduskunta sentään nosti sitä niin sanotuilla joululahjarahoilla.

Lääkäriliitto julkisti yhdessä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa huhtikuussa hallituksen kehysriihen aikaan kannanoton, jonka mukaan kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen. Vain niin pystymme hyödyntämään ainutlaatuisia edellytyksiämme korkealaatuiseen tutkimukseen.

Näitä edellytyksiä ovat tutkimusosaaminen, laadukkaat rekisterit, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö. Biopankkitoimintakin on käynnistynyt hyvin. Perusteilla olevan genomikeskuksen on määrä vastata kansallisen genomitietokannan kehittämisestä ja hyödyntämisestä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kun genomikeskus on perustettu, sille on turvattava rahoitus.

Lääkäritutkijoilla kuluu kohtuuttoman paljon tehokasta työaikaa apurahahakemusten tekemiseen. Lääketieteellistä tutkimusta tukevat sää­tiöt ovat onneksi pystyneet jossain määrin lisäämään tutkimuksen rahoittamista. Myös yliopistolliset keskussairaalat ovat kasvattaneet omaa tutkimuspanostustaan. Pitkäjänteinen tutkimus vailla jatkuvaa huolta rahoituksesta on kuitenkin harvinaista.

Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat. Uudet tehokkaiksi sekä turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan nopeammin käyttöön, kun niitä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa toukokuussa keskusteltiin ja kannatettiin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edustajien aloitetta lääkäritutkijoiden uran esteiden selvittämisestä. Sen otsikkona oli ”Lääkäreiden mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön takaa parhaan mahdollisen terveydenhuollon”.

Kun tutkimusresurssit vähenevät, lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhä enemmän muut kuin lääkärit. Väheksymättä muiden osaamista, vain lääkäritutkijat pystyvät näkemään tutkimustulosten kliiniset implikaatiot. Lääketieteellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen turvaaminen onkin yksi viidestä Lääkäriliiton tavoitteista seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Kirjoittaja:

Hannu Halila

LKT, erikoislääkäri,

terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,

varatoiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Julkaistu Lääkärilehdesssä 24-31/2018.

Oletko jo lukenut nämä?