Lisääkö lama itsemurhia?

Lisääkö lama itsemurhia? Kuva 1 / 1

British Medical Journal julkaisi syyskuussa tutkimuksen, jonka mukaan maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana itsemurhakuolleisuus kasvoi etenkin niissä maissa, joissa työttömyys ennen lamaa oli ollut vähäistä. Tätä säestivät tieteellinen pääkirjoitus sekä päätoimittajan palstakirjoitus. Syyksi itsemurhakuolleisuuden kasvuun kaikissa kolmessa kirjoituksessa nähtiin hallitusten säästöpolitiikka. Lancet puolestaan julkaisi huhtikuussa katsauksen, jossa ­uumoiltiin itsemurhien ja tartuntatautiepidemioiden yleistyvän eurokriisissä tukipaketein avustetuissa jäsenmaissa hallitusten säästöpolitiikan seurauksena. Edellinen debatti finanssikriisin terveysvaikutuksista käytiin näiden brittilehtien palstoilla jo muutama vuosi sitten, mutta sittemmin sanan säilät on teroitettu ja kannanotot ovat selväsanaistuneet.

Tilastotietoja voidaan tulkita eri tavoin, sekä tietoisesti että tiedostamatta, ja niistä voidaan viestiä suurelle yleisölle asiallisesti taustoittaen tai uhkakuvia maalaillen. Itsemurhakuolleisuuden tilastotietoja tulkittaessa on syytä muistaa käytettävissä olevien aineistojen puutteet ja tästä päätelmille seuraavat rajoitteet, etenkin kun tietoja yhdistetään ilman yksilötason tunnisteita. On yksioikoista väittää finanssikriisin, säästöpolitiikan tai työttömyyden suoraan lisäävän itsemurhia. Valtiot vaipuvat taloudelliseen taantumaan eri tahdissa, ja lama koskettaa saman maan samallakin alueella asuvia yksilöitä eri lailla.

Mielenterveyden häiriöt ovat itsemurhakuolemien tärkeimpiä taustasyitä, vaikka tämä usein jätetään kertomatta, kun uutisoidaan laman lisäävän itsemurhia tai kerrotaan tapahtuneesta itsemurhasta. Mielenterveyden häi­riöt ovat myös työttömyyden ja itsemurhien välisen tilastoyhteyden keskeisiä selittäjiä. Myös lievemmät psyykkiset oireet selittävät tästä yhteydestä osan.

Oleellista laman aikana onkin kysyä, mistä säästetään. Jos säästöt luovat esteitä hoitoon pääsylle tai mielenterveyden edistäminen laiminlyödään, tarvittavan suojan puuttuessa alttiiden yksilöiden itsemurhan vaara voi lisääntyä.

Suomessa itsemurhakuolleisuus on selvästi pienentynyt vuoden 1990 jälkeen. Vastauksena otsikon kysymykseen on siten koko Suomen tilastotietojen mukaan, että lama ei ­lisää itsemurhia, vaan niin miesten kuin naistenkin itsemurhat harvenevat ­lamavuosinakin. Huolimatta tästä itsemurhakuolleisuus voi samaan aikaan suurentua joillakin alueilla tai joissakin väestönosissa.

On inhimillistä, että menetyksille yritetään löytää yksinkertainen, ajankohtainen selitys. ­Itsemurhaan on kuitenkin useimmiten löydettävissä monta syytä. Yleensä itsemurhavaaraa kasvattavat tapahtumat kertyvät yksilöllisesti pitkän ajan kuluessa, ja usein on olemassa enemmän kuin vain yksi tilaisuus tunnistaa hengen vaarantava kehityskulku ja puuttua siihen ajoissa. Itsemurhien ehkäisy on ajankohtaista, oli lama tai ei.

Timo Partonen
LT, psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut

Oletko jo lukenut nämä?