Lume ja kannabinoiditutkimukset – onko uutisoinnilla vaikutusta tutkimustuloksiin?

Kannabiksen viihdekäytön laillistamiseen liittyy paljon päihdelääketieteen kysymyksiä, kertoo Eija Kalso.

Mikko Käkelä
"Mahdolliseen kannabiksen laillistamispäätökseen liittyy myös suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä."

Loppiaisen aikana uutisoitiin Saksan aloitteesta laillistaa kannabiksen viihdekäyttö. On odotettavissa, että tämä aloite johtaa EU:n kannanottoon. Jonkin ajan kuluttua keskustelu varmasti taas käynnistyy aiheesta Suomessakin. Kannabiksen viihdekäytön laillistamiseen liittyy paljon päihdelääketieteen kysymyksiä, erityisesti nuorten osalta.

Mahdolliseen kannabiksen laillistamispäätökseen liittyy myös suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä. Kannabiksen viihdekäytöllä on vaikutusta vaatimuksiin kannabiksen lääkkeelliseen käyttöön.

Nämä kaksi käyttöaihetta täytyy kuitenkin käsitellä erikseen, koska lääkkeenä käytettävältä aineelta vaaditaan näyttöä paitsi tehosta myös turvallisuudesta pitkäaikaisessakin käytössä. Viihdekäytössä aineen hankinnasta vastaa käyttäjä, lääkkeenä käytettävästä kannabiksesta sitä määräävä lääkäri.

Entistä voimakkaampi vaikutus

Medialla ja somekeskusteluilla on yhä voimakkaampi vaikutus ihmisten mielikuviin ja mielipiteisiin. Eniten vaikutusta somessa on henkilöillä, jotka haluavat näkyvyyttä ja kuuluvuutta omille tavoitteilleen. Media puolestaan haluaa myyviä ja hätkähdyttäviä juttuja, jotka nostavat katsoja- ja lukijamääriä. Kannabiskysymys on herkullinen kohde.

Henry Beecherin vuonna 1955 julkaisema The Powerful Placebo-artikkeli loi pohjan edelleenkin kliinisten interventiotutkimusten perustana oleville satunnaistetuille ja lumekontrolloiduille tutkimuksille.

Lumevasteella on suuri merkitys erityisesti tutkimuksissa, joiden päätemuuttujana on jonkin subjektiivisesti arvioidun oireen voimakkuuden tai häiritsevyyden määrä. Suuri lumevaste vaikuttaa tutkittavan aineen tai toimenpiteen tehoon, koska näiden kahden ryhmän tilastollinen vertailu antaa p:lle arvon, jonka perusteella päätetään, onko tutkittava lääke tehokas vai ei. Ihmiset reagoivat lumevasteelle eri tavalla, jotkut aktivoivat voimakkaan lumevasteen, kun taas toisilla tämä ei onnistu.

Lumevaste perustuu ihmisen endogeenisen esim. kipua vähentävän järjestelmän aktivoitumiseen kognitiivisten vihjein, ehdollistumisen ja oppimisen välityksellä. Lumehoitoon vastaavien henkilöiden piirteistä pystytään nykytietämyksen mukaan määrittelemään runsas kolmannes.

Lumevasteen tärkeimpiä välittäjäaineita ovat endogeeniset opioidit ja kannabinoidit sekä dopamiini, jotka ovat kaikki palkitsemisjärjestelmän keskeisiä vaikuttajia. PET-tutkimuksella on osoitettu, että lumelääkkeestä voimakkaamman vasteen saavat kokevat myös opioidista saatavan hyödyn voimakkaampana kuin ne, joilla lumevaste jää heikoksi. Endogeeninen järjestelmä tukee siis lääkevastetta.

Sama ilmiö tapahtuu todennäköisesti myös muiden hoitointerventioiden kohdalla. Lumevasteen tutkiminen interventiotutkimuksissa olisikin erityisen tärkeätä selvitettäessä miksi jotkut potilaat saavat samasta hoidosta erittäin hyvän vasteen, kun taas jotkut eivät hyödy siitä laisinkaan.

Kannabis kivun hoidossa

Päättyneen vuoden lopulla Jama Network Open julkaisi ruotsalaisten tutkijoiden tekemän järjestelmällisen katsauksen lumevasteen ja median vaikutuksen osuudesta kannabiksen tehotutkimuksissa kivun hoidossa. Meta-analyysi perustui 20 tutkimukseen, joissa oli yhteensä 1 459 potilasta. Lumelääkkeen vaikutuksen suuruus kivun voimakkuuden vähenemiseen oli keskimäärin kohtalainen tai suuri ja kannabinoidilla suuri. Lumelääkkeen ja kannabinoidivalmisteen vaikutusten välillä ei ollut tilastollista eroa.

Metaregressioanalyysi paljasti tilastollisesti merkitsevän yhteyden suuremman lumevasteen ja vähäisemmän tutkimusharhan (bias) välillä: mitä pienempi tutkimusharha sitä suurempi vaste lumeryhmässä. Huonompi sokkouttaminen liittyi heikompaan lumevasteeseen. Samaa yhteyttä ei todettu kannabinoidin yhteydessä.

Tämä tutkimus päätyi samaan tulokseen kuin aiempi korkeatasoinen meta-analyysi .

Edellä mainitussa Jama Networkin tutkimuksessa selvitettiin myös kannabinoidien tutkimukseen liittyvää runsasta uutisointia, joka oli tutkimustuloksista riippumatta selvästi kannabinoidien tehoa puoltava.

Myös blogikirjoitukset olivat positiivisen puolueellisia kannabinoidien hyväksi. Runsaalla positiivisella uutisoinnilla voi olla vaikutusta kannabinoideilla tehtävien tutkimusten lumevaikutukseen. Henry Beecherin oppi lumevaikutuksesta on erityisen tärkeä juuri kannabinoiditutkimuksessa.

Olisipa mielenkiintoista tutkia myös uutisia kirjoittavien journalistien omia uskomuksia kannabinoidien tehosta ja uskomusten vaikutuksesta uutisointiin suhteessa tutkimusten tuottamaan tietoon!

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on Husin kipuklinikan ylilääkäri

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?