Onko tervettä lihavuutta olemassa?

Kyllä on, mutta Suomessa osataan olla lihavia poikkeuksellisen epäterveellisesti, kirjoittaa Jussi Naukkarinen.

Onko tervettä lihavuutta olemassa? Kuva 1 / 1

Ylipainon ja lihavuuden yhteys lukuisiin sai­rauksiin, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, on tunnettu jo pitkään. Lihavuuden ja sen liitännäissairauksien maailmanlaajuinen lisääntyminen on aikamme suurimpia terveyshaasteita. Nykyään ihmisiä kuolee ylipainon ja lihavuuden vuoksi enemmän kuin aliravitsemukseen (1). Kaikki lihavuus ei kuitenkaan välttämättä ole epäterveellistä, ja niinpä on sanastoomme ilmaantunut termejä kuten ”metabolisesti terve lihavuus” tai ”fat but fit”. Jälkimmäisellä viitataan henkilöihin, jotka ovat lihavia mutta joilla on siitä huolimatta hyvä fyysinen suorituskyky.

Rasituskokeella mitatun hyvän fyysisen suorituskyvyn kuolleisuudelta suojaava vaikutus on tullut selvästi esille useissakin tutkimuksissa. Kuolleisuus on itse asiassa pienempi hyväkuntoisilla lihavilla yksilöillä kuin sellaisilla normaalipainoisilla, joiden fyysinen suorituskyky on huono (2). Ero tulee esille niin miehillä kuin naisillakin. Tutkimuksissa suoritus­kyky määriteltiin hyväksi, kun koehenkilö kuului parhaaseen tertiiliin, ja huonoksi, jos kuului heikoimpaan tertiiliin. Suojavaikutuksen saaminen ei siis näytä edellyttävän maratontasoista kuntoilua.

Metabolisesti terve lihavuus on yleisimmin määritelty tilaksi, jossa henkilöltä lihavuudesta (BMI ≥ 30 kg/m2) huolimatta puuttuvat metabolisen oireyhtymän löydökset. Yksilölliset erot rasvakudoksen reagoinnissa energiaylimäärään näyttävät tarjoavan solutason selitysmallin ilmiölle. Terveessä lihavuudessa rasvasolujen määrä kasvaa, niiden mitokondriotoiminta säilyy normaalina, eikä kroonista tulehdustilaa pääse syntymään (3). Toistaiseksi on kuitenkin mahdotonta tehdä vahvoja päätelmiä metabolisesti terveen lihavuuden ja kuolleisuuden suhteesta, koska tutkimuksissa ei yleensä ole otettu huomioon suorituskyvyn tasoa. Muutamissa tutkimuksissa, joissa suorituskyky on huomioitu, metabolisesti terveiden lihavien kuolleisuus ei eroa normaalipainoisten kuolleisuudesta. Metabolisesti terve lihavuus ilmiönä näyttää kuitenkin vähenevän sitä mukaa, mitä vanhemmissa ikäluokissa sitä tarkastellaan. Lihavuuden kestolla näyttää olevan tärkeä vaikutus: mitä pidempään on altistunut ylipainolle, sitä todennäköisemmiksi käyvät myös liitännäissairaudet.

Metabolisesti tervettä lihavuutta on hiljattain tutkittu seitsemässä Euroopan maassa, ja sen esiintyvyyden on huomattu vaihtelevan suuresti. Tulosten mukaan Suomessa osataan olla lihavia poikkeuksellisen epäterveellisesti. Tutkittujen maiden joukossa meillä on jumbosija: lihavista suomalaisista miehistä vain noin 3 %:n ja naisista vain noin 10 %:n voidaan katsoa kuuluvan metabolisesti terveiden lihavien joukkoon, kun sen sijaan Italiassa noin joka viides lihavista on metabolisesti terve (4).

Kysymykseen, onko tervettä lihavuutta olemassa, täytyy siis vastata myöntävästi. Suurin osa väestöstä kuitenkin kuuluu joukkoon, jossa lihavuus tuo mukanaan perinteiset muut riskitekijät ja liitännäissairaudet. Sitä paitsi metabolisesti terveen lihavan tilanne voi iän karttuessa muuttua epäterveelliseksi. Pysyvä laihduttaminen on tunnetusti hyvin hankalaa, mutta tilanteeseen pitäisi tuoda toivoa sen, että huolehtimalla fyysisestä kunnosta on mahdollista merkittävästi vähentää ylipainon riskejä. Lääkäreinä meidän pitäisikin kenties kannustaa potilaita laihduttamisen ohella myös enemmän liikuntaharrastusten pariin.

kirjoittaja:
Jussi Naukkarinen
LKT, kardiologiaan erikoistuva lääkäri
HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena Lääkärilehdessä 17/2017.

Kirjallisuutta:
1. WHO Fact sheet on Obesity and overweight (2016). http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs311/en/
2. Ortega FB, Lavie CJ, Blair SN. Obesity and cardiovascular disease. Circulation Res 2016;118:1752–70.
3. Naukkarinen J ym. Characterising metabolically healthy obesity in weight-discordant monozygotic twins. Diabetologia 2014;57:167.
4. Van Vliet-Ostaptchouk JV ym. The prevalence of metabolic syndrome and metabolically healthy obesity in Europe: a collaborative analysis of ten large cohort studies. BMC Endocr Disord 2014;14:9. doi: 10.1186/1472-6823-14-9

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi