Pandemian oppituntien välipysäkillä

Koronapandemiaa ei ole vielä saatu toivotusti aisoihin, mutta paljon elämää on saatu säästettyä, kirjoittaa Hanna Nohynek.

Maailman terveysjärjestö WHO ei ole vielä julistanut koronapandemiaa päättyneeksi, ja jo laadimme valtakunnallista varautumissuunnitelmaa uuden pandemian varalle. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työstetyn monialaisen suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Ilmiömäisesti muuntautumiskykyisen SARS-CoV-2:n aiheuttaman pandemian oppitunteja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta webinaareissa, paneeleissa ja artikkeleissa. Aihe on tärkeä, sillä usea meistä on kokemusasiantuntija, lähes jokainen on epidemiologi ja kaikki omistavat asian.

Se mitä kirjallisuutta seuraa ja millä äänellä asiasta puhuu riippuu siitä, näkeekö lähelle vai kauas ja onko kiinnostunut enemmän itse koronasta kuin sen hallinnan seurannaisvaikutuksista. Näkökulmat voivat tuottaa hyvinkin erilaisia ratkaisuja riippuen siitä, vastaako asiantuntija yksilön vai väestön terveydestä. Mutta oppiminen on vielä kesken.

Koronavuosina ei ole voinut välttyä ajatukselta, että ihmiselämässä pelon ja vihan määrän on oltava vakio, niiden ilmenemismuoto vain muuttuu ajan mukana. Nykyajan noitarovioita poltetaan Twitter-tulilla ja muualla somessa, jossa korona on parasta mahdollista sytykettä.

Pandemiat ovat muokanneet ihmiskunnan historiaa kautta vuosisatojen. Tämän hetken riskitekijöistä seuraa vääjäämättä se, ettei COVID-19 tule olemaan ihmiskunnan viimeinen pandeeminen vitsaus. Tämän Lääkärilehden numeron tärkeiden artikkelien lisäksi toivoisin lukijan perehtyvän vastikään julkaistuihin planetaarisen terveyden kipupisteisiin keskittyvän Lancet Countdown on Health and Climate Changen sekä Naturen pandemioihin keskittyviin erikoisnumeroihin (11 Romanello M, Di Napoli C, Drummond P ym. The 2022 report of the Lancet Countdown on health and climate change: health at the mercy of fossil fuels (julkaistu 25.10.2022). doi.org/10.1016/S0140-6736(22)01540-9,22 Nature Outlook. Pandemic preparedness (erikoisteemanumero, julkaistu 26.10.2022). Nature 2022;610:S33. doi.org/10.1038/d41586-022-03353-9).

Koronapandemiaa ei ole vielä saatu toivotusti aisoihin, mutta paljon elämää on saatu säästettyä, erityisesti rikkaissa maissa. Rokotteiden kehitys yksityisen ja julkisen yhteistyönä on edennyt ennennäkemättömin harppauksin, kun jokainen toimija nopeutti prosesseja siellä missä se oli mahdollista (33 vac-lshtm.shinyapps.io/ncov_vaccine_landscape/). Viruksen geneettisen koodin jakaminen mahdollisti kehitystyön, ja mRNA-teknologia yllätti kehityksen nopeudella ja rokotteen suojatehon suuruudella.

Toki taustalla olivat vuosikymmenten systemaattinen uurastus ja aiemmat SARS- ja MERS-epidemiat, jotka auttoivat viruksen patogeneesin ymmärtämistä. Lääkeviranomaisten rullaava arvio takasi rokotteiden ripeän hätäkäyttöluvituksen (44 www.ema.europa.eu/en/human-regulatory/overview/public-health-threats/coronavirus-disease-covid-19/guidance-developers-companies/covid-19-guidance-evaluation-marketing-authorisation).

Mikä oli suurin epäonnistuminen? Omasta näkökulmastani katsottuna rokotusnationalismi, joka vesitti YK:n jäsenmaiden yhteisen aloitteen saada vakavalta taudilta ja kuolemalta suojaavia rokotteita yhtäaikaisesti kaikkien maiden käyttöön, tulotasosta riippumatta.

WHO loi rokotusohjelman priorisoinnin tiekartan (55 www.who.int/news/item/21-01-2022-updated-who-sage-roadmap-for-prioritizing-uses-of-covid-19-vaccines). Sen Covax-järjestelmä, jonka piti mahdollistaa yhteishankinnat sekä köyhille että rikkaammille maille (66 www.who.int/initiatives/act-accelerator/covax), kuitenkin epäonnistui rokotteiden oikea-aikaisessa saannissa, vakuutusoikeudellisissa kysymyksissä ja myös kylmälogistiikassa.

Karua kieltään kertoo rokotuskattavuustilasto: maailmalla annetuista yhteensä 2,36 miljardista koronarokoteannoksesta on köyhissä maissa annettu 32 annosta 100 ihmistä kohti ja rikkaimmissa maissa 213 (77 ourworldindata.org/covid-vaccinations). Toki osan erosta selittää väestöpyramidin rakenne (88 Otiende M, Nyaguara A, Bottomley C ym. Impact of COVID-19 on mortality in coastal Kenya: a longitudinal open cohort study. doi.org/10.1101/2022.10.12.22281019).

Kouluarvosanoja koronapandemian hoidosta annetaan jo tällä välipysäkillä. Rakentava keskustelu on tervetullutta varsinkin, jos se auttaa vahvistamaan seurantajärjestelmiä, takaamaan osaavan sote-henkilöstön saatavuuden sekä varmistamaan, että rokotteiden ja lääkkeiden kehitys ja tuotanto on valjastettu koko maailman tarpeisiin.

Hanna Nohynek

LT, ylilääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?