”Ettekö te päräyttävämpään kykene?”

Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.

”Ettekö te päräyttävämpään kykene?” Kuva 1 / 1

Osallistun Lääkäri 2030 -hankkeeseen ja kiitän inspiroivista keskusteluista (https://www.laakariliitto.fi/liitto/laakari-2030-hanke/). Viimeisin tapahtuma oli Lääkäriliiton ja Duodecimin syyskuinen lääkärijärjestöseminaari ”Miltä näyttää 2030-luvun terveydenhuolto lääkärin silmin?” Julkista terveyskeskustelua ja tiedon hallintaa käsittelevien erinomaisten alustusten jälkeen pienryhmät pohtivat vuoden 2030 erikoisalakohtaisia näkymiä. Loppupuheenvuorot olivat yhteneväisiä: potilaiden autonomian ja osallistumisen, teknologioiden ja tekoälyn merkityksen ja hoidon keskittymisen arveltiin muokkaavan lääkärien toimenkuvaa.

Mieleeni jäi silti arkkiatri Risto Pelkosen loppukommentti, jonka ajatus oli ”ettekö te päräyttävämpään kykene?”

Tällaisiahan me olemme, lääkärit. Järkeviä, näyttöön perustavia. Katsomme ensin peruutuspeiliin ja kavahdamme hapatusta. Hyvä niin. Potilaat yleensä kiittävät, vaikka pieni sosiaalisessa mediassa rellestävä joukko kritisoisi.

Koska saan ja voin, maalailen nyt, kuten arkkiatri kannusti.

Ensiksi: Vanhat tulevat! Vuonna 2030 senioreja tulvii ovista ja ikkunoista. Olemme jo nyt astuneet huoltosuhteen lineaarisen muutoksen kaudelle. Meno, jolle ei ole menneisyydessä vertailukohtaa, jatkuu pari sukupolvea. Vuonna 2030 sataa työikäistä suomalaista kohden on viisikymmentä yli 65-vuotiasta, 1,5 miljoonaa nykyisen 900 000:n sijaan. Yli 85-vuotiaita on viitisen prosenttia nykyisen kahden sijaan.

Tämä muuttaa terveydenhuollon painopistettä. Tällä hetkellähän ajatellaan ”Uudet Teknologiat – ne ne tuovat lisäarvoa sairauksien ehkäisyyn!” Vaan kun sairastumisia nyt yksinkertaisesti vain tulee paljon enemmän.

Muistisairaiden määrä tuplaantuu vuoteen 2060 mennessä, syöpäsairauksia tavataan 25 % enemmän. Lisäys tapahtuu yli 75-vuotiaiden ikäluokassa. Sepelvaltimotauti­potilaat ovat yhä vanhempia. Pitkä ikä takaa, että lihavuus ehtii aiheuttaa yhä useammalle paitsi tyypin 2 diabeteksen, myös komplikaatioita. Nivelrikosta kärsivien määrä kasvaa ja tekoniveliä asennetaan yhä iäkkäämmille.

Koska vanhat tulevat, kansansairaudet eivät katoa. Jotta vuoden 2030 sairastamisen kuormaa kevennettäisiin primaaripreventiolla, olisi massiivisten toimien oltava käynnissä – nyt! Aivan oikein, mHealth ei ehtinyt tähän junaan.

Toiseksi: Olemme 2030 yhä teknisempiä ja hauraampia. Lääketukun tai länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto. Tällä hetkellä 3,5 miljardia ihmistä käyttää internetiä. Asiantuntijat arvioivat pari vuotta sitten, että esineiden internet on vuonna 2020 pari kertaa ihmis-internetin suuruinen – nyt on 2017 ja se kattaa 30 miljardia aparaattia. Kun verkko lamaantuu 2030…

Vuoden 2030 lääkärillä tulee olla tiedot, taidot ja välineet auttaa myös keinoilla, jotka ovat verkoista riippumattomia. Varautukaamme siihen, että joudumme ottamaan käyttöön kivi ja keppi -versioita. Jos saisin päättää, valmistaisin Suomen terveydenhuollon äkillisten huoltovarmuuskriisien varalle ja tutkisin aktiivisesti, kuinka vanhoista käytännöistä saadaan uudella tiedolla nykyaikaisempia.

Kolmanneksi: Alkoholisoidumme. Viime vuosikymmeninä täysin raittiiden eläkeikäisten määrä on vähentynyt, säännöllisesti juovien määrä lisääntynyt ja erityisesti iäkkäiden naisten alkoholinkäyttö yleistynyt. Nuorten raitistuminen ei ehdi vuoteen 2030 mennessä vaikuttaa siihen, että kasvava eläkeikäisten joukko yhä useammin sairastaa alkoholiriippuvuutta, kolhii itseään ja kärsii alkoholisairauksista. Vuonna 2030 jokaisen lääkärin on osattava alkoholiriippuvuuden tunnistaminen, puheeksiotto ja hoitoonohjaus.

Vuoden 2030 tyyppipotilas voisi siis olla humalassa kaatunut 85-vuotias munuaisten vajaatoimintaa sairastava diabeetikko, lonkkamurtuman vuoksi vetohoidossa?

Mikko Lehtovirta

Kirjoittaja on aineenvaihdunnan post-doc-tutkija Helsingin yliopistossa, pitää potilastyöstä ja on kiinnostunut uusista terveysteknologioista.

Kolumni on julkaistu Lääkärilehdessä 42/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Kolumni