Synnytyskipua on hoidettava syyllistämättä

Synnytyskipua on hoidettava syyllistämättä Kuva 1 / 1

Kivunhoitoa pidetään yhteiskunnassa sivistyksen merkkinä, mutta synnytyskivun tehokas hoito kyseenalaistetaan edelleen. Kivun ajatellaan kuuluvan luonnollisena synnytykseen. Lääkkeellisen kivunhoidon epäillään vaikuttavan synnytyksen kulkuun ja heikentävän imetystä ja vastasyntyneen vireyttä.

Viime vuosien juupas–eipäs-keskustelua epiduraalipuudutuksen haitoista ja hyödyistä on vaikeuttanut satunnaistettujen tutkimusten hankaluus. Monesti kaikkein kipeimmät potilaat ovat keskeyttäneet tutkimuksen, ja tästä aiheutuu vääristymiä tuloksiin. Synnytyskipuun ja synnytyksen kulkuun vaikuttavat monet seikat, mm. anatomiset, lapsen koko ja äidin aikaisemmat kipukokemukset. Kovaa kipua kokevat ja pitkistä synnytyksistä kärsivät synnyttäjät toivovat epiduraalipuudutusta useammin.

Epiduraalipuudutuksen on arveltu johtavan keisarileikkaukseen ja pitkittävän synnytystä. Tutkimusten mukaan sentraaliset puudutukset eivät kuitenkaan lisää keisarileikkauksen todennäköisyyttä verrattuna systeemisten opioidien käyttöön. Vaikka tuore Cochrane-analyysi päätyi siihen, että epiduraalipuudutus johtaa merkitsevästi useammin instrumenttiavusteiseen synnytykseen (1), suuressa väestötutkimuksessa tällaista eroa ei havaittu (2). Puudutus ei ole pidentänyt avautumisvaiheen kestoa, mutta ponnistusvaihetta se voi pitkittää keskimäärin muutamia minuutteja.

Sentraaliset puudutukset ovat kehittyneet ja synnytyskivun hoitoa voidaan räätälöidä yksilöllisemmin. Synnytyksen alkuvaiheessa voidaan käyttää laimeampia puuduteopioidi­seoksia sekä tilanteen mukaan myös spinaali- tai spinaaliepiduraalipuudutusta. Näin voidaan pienentää synnyttäjän saamia lääkemääriä ja saada kivunhoitoa myös ponnistusvaiheeseen (3). On osoitettu, että jo synnytyksen varhaisessa vaiheessa annettu puudutus ei pitkitä avautumisvaiheen kestoa (4). Kivunhoitoa ei myöskään pidä lopettaa ponnistusvaiheessa, koska kivunhoidosta pidättäytyminen ei paranna kenenkään ponnistusvoimaa.

Usein unohdetaan, että sentraalisilla puudutuksilla on muitakin edullisia vaikutuksia kuin kivunhoito. Epiduraalipuudutus voidaan laajentaa nopeasti tarvittaessa keisarileikkausaneste­siaksi ja välttää näin yleisanestesian riskit. Puudutukset tasaavat synnyttäjän hengitystä ja verenkiertoa parantaen myös sikiön hapensaantia (5). Tämä on usein tärkeää etenkin riskiras­kauksissa. Vastasyntyneillä on sentraalisten puudutusten jälkeen osoitettu olevan vähemmän asidoosia ja paremmat neurobehavioraalipisteet kuin sellaisilla vastasyntyneillä, jotka ovat altistuneet systeemisille opioideille tai joiden synnytys on ollut kipulääkkeetön. Myöskään imetykseen puudutuksilla ei nykytiedon mukaan ole negatiivista vaikutusta (6).

Sentraalisilla puudutuksilla on jo kajoavuutensakin vuoksi lieviä haittavaikutuksia, mutta vakavat haitat, kuten pysyvät hermovauriot, ovat onneksi erityisen harvinaisia synnyttäjillä (7). Koska synnyttäjät eivät normaalisti tapaa anestesialääkäriä ennen synnytystä, tiedon saaminen puudutuksista on usein puutteellista – ja toisaalta synnytyksen aikana kyseenalaista. Suomen anestesiologiyhdistyksen jaos Suomen Obstetriset Anestesiologit on laatinut potilaalle ohjeen synnytyskivun lääkkeellisestä hoidosta, jotta synnyttäjä voi etukäteen verkossa tutustua puudutusten hyötyihin ja haittoihin (8).

Harva kivunhoito herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin synnytyskivun hoito. Tärkein on kuitenkin synnyttäjän oma kokemus. Hyvän kivunlievityksen saaneilla äideillä esiintyi vähemmän synnytyksenjälkeistä masennusta kuin verrokkiäideillä (9). Jos lääketieteellistä estettä ei ole, naisella tulee olla oikeus syyllistämättä saada puudutusten suomaa kivunlievitystä kovaan kipuun, vaikkei alun perin sitä olekaan suunnitellut ottavansa.

Johanna Sarvela
LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, obstetrisen anestesiologian erityispätevyys
HYKS, Naistenklinikka

Kirjallisuutta

1. Anim-Somuah, Smyth R, Jones L. Epidural versus non-epidural or no analgesia in labour. Cochrane Database Syst Rev 2011;12:CD000331.
2. Eriksson SL, Olausson PO, Olofsson C. Use of epidural analgesia and its relation to caesarean and instrumental deliveries--a population-based study of 94,217 primiparae. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2006;128:270–5.
3. Gambling D, Berkowitz J, Farrell TR, Pue A, Shay D. A randomized controlled comparison of epi-dural analgesia and combined spinal-epidural analgesia in a private practice setting: pain scores during first and second stages of labor and at delivery. Anesth Analg 2013;116:636–43.
4. Marucci M, Cinnella G, Perchiazzi G ym. Patient-requested neuraxial analgesia for labor: Impact on rates of cesarean and instrumental vaginal delivery. Anesthesiology 2007;106:1035–45.
5. Wong CA. Epidural and spinal analgesia/anesthesia for labor and vaginal delivery. Kirjassa: Chestnut DH, toim. Chestnut’s Obstetric Anesthesia: Principles and Practice, 4. painos. Elsevier 2009:430.
6. Reynolds F. Labour analgesia and the baby: good new is no news. Review article. IJOA 2011;20:38–50.
7. Wong CA. Nerve injuries after neuraxial anaesthesia and their medicolegal implications. Best Practice & Research Clinical Obstetrics and Gynaecology 2010;24:367–81.
8. http://soat.fi/synnyttajalle.html
9. Hiltunen P, Raudaskoski T, Ebeling H, Moilanen I. Does pain relief during delivery decrease the risk of postnatal depression? Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83:257–61.

Julkaistu Lääkärilehdessä 43/13.

Anestesiologin opas synnyttäjälle

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi