Taistelu antibioottiresistenssiä vastaan vaatii kansainvälistä yhteistyötä

Taistelu antibioottiresistenssiä vastaan vaatii kansainvälistä yhteistyötä Kuva 1 / 1

Lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee Euroopassa vuosittain 25 000 henkeä, ja ne aiheuttavat sairaaloissa 2,5 miljoonaa ylimääräistä hoitopäivää (1). Resistenssin aiheuttamat kustannukset lasketaan miljardeissa euroissa. Ongelmallisinta on, että tilanne heikkenee koko ajan.

Euroopan tautiviraston ECDC:n mukaan Suomessa resistenssitilanne on vielä keskimäärin parempi kuin muissa Euroopan maissa (2). Bakteerit eivät kuitenkaan tunne rajoja. Resistentit bakteerit kulkeutuvat maahamme pää­asiassa matkailijoiden ja elintarvikkeiden mukana. Vuonna 2012 suomalaiset tekivät lähes kuusi miljoonaa vapaa-ajan matkaa, joissa yövyttiin ulkomailla. Ulkomaalaisia matkailijoita käy Suomessa saman verran. Kaakkois-Aasiasta tuotujen taudinaiheuttajien lisäksi myös suoliston normaalit bakteerit ovat alueelle tehtyjen matkojen jälkeen usein lääkkeille resistenttejä (3,4,5).

Suomalaisissa elintarvikkeissa resistentit bakteerit eivät ole olleet ongelma. Lihaa ja lihavalmisteita tuotiin Suomeen vuonna 2012 lähes 75 miljoonaa kiloa sekä vihanneksia ja kasviksia 132 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiden turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota taudinaiheuttajien osalta. Resistenttien bakteerien määristä tuontielintarvikkeissa ei kuitenkaan ole riittävää tietoa.

Lordi Kelvinin sanotaan todenneen, että jos et voi mitata jotain asiaa, et voi siihen myöskään vaikuttaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yli 20 vuoden ajan koordinoima bakteerien resistenssiseuranta on onneksi havainnut ongelmat jo alkuvaiheessa (6). Mutta vaikka Suomessa asiat olisivatkin kunnossa, globaalit resistenssiongelmat rantautuvat ajan myötä myös meille.

Suomi on ollut mukana yhtenä muiden joukossa Euroopan tautiviraston ECDC:n eri toimielimissä torjumassa resistenssin aiheuttamaa uhkaa. Osallistumme myös EU-komission Joint Program Initiative for Antimicrobial Resistance -tutkimusohjelmaan (JPIAMR), joka on yksi EU:n kymmenestä merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia tutkivasta Joint Programming -ohjelmasta. Tutkimusrahoitus tulee osin jäsenmailta ja osin komissiolta. Toistaiseksi suomalaiset tutkijat eivät ole kuitenkaan voineet osallistua JPIAMR:n tutkimushakuun kotimaisen rahoituksen puuttumisen takia.

Ruotsi ja Tanska ovat olleet kansainvälisesti huomattavan aktiivisia. EU:n puheenjohtajina toimiessaan ne nostivat bakteerien resistenssin näyttävästi esille. Ruotsissa tiedeyhteisöt ja tutkimuksen rahoittajat ovat aktiivisesti lähteneet edistämään resistenssin torjuntaa myös globaalisti, esimerkkinä julkisin varoin toimiva ReAct-järjestö, joka vie tietoutta kehitysmaihin ja vaikuttaa poliittisiin toimijoihin (7).

Resistenssin torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, varsinkin kun tehtävänä on resistenttien bakteerien leviämisen estäminen, uusien lääkkeiden, hoitomuotojen sekä hoitokäytäntöjen kehittäminen, lääkkeiden kontrolloitu käyttö sekä bakteerilääkkeiden ekologisesti kestävä tuotanto. Myös tiedon levittäminen on tärkeää. Suuri yleisö ei tiedä, mitä resistentit bakteerit ovat, eivätkä myöskään kaikki päät­täjät. Meillä on monessa asiassa kansainvälisen tason osaamista, esimerkkeinä seuranta- ja tieto­järjestelmät.

Koska lääkkeille resistenttien bakteerien ai­heuttama ongelma vääjäämättä pahenee, myös Suomen tulee ottaa aktiivisempi rooli kansainvälisessä politiikassa ja yhteistyössä. Jos ihmiskunta, mukana me suomalaiset, epäonnistuu resistenssiongelman ratkaisemisessa, lastenlapsillamme ei ole enää käytössä riittävän tehokkaita antibiootteja.

Pentti Huovinen
LKT, bakteeriopin professori, tutkimusprofessori
Turun yliopisto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kirjallisuutta
1. Bush K, Courvalin P, Dantas G ym. Tackling antibiotic resistance. Nature Rev Microbiol 2011;doi:10.1038/nrmicro2693.
2. European Antimicrobial Resistance Surveillance Network (EARS-Net). www.ecdc.europa.eu/en/­activities/surveillance/EARS-Net/Pages/index.aspx
3. Lindgren M, Kotilainen P, Huovinen P ym. Reduced fluoroquinolone fusceptibility among Salmonella enterica from Thailand and ­Malaysia and epidemiology of the novel quinolone-resistant Isolates. Emerg Infect Dis 2009;15;809–12.
4. Tängden T, Cars O, Melhus A, Löwdin E. Foreign travel is a major risk factor for colonization with Escherichia coli producing CTX-M-type extended-spectrum beta-lactamases: a prospective study with Swedish volunteers. Antimicrob Agents Chemother 2010;54:3564–8.
5. Jalava J,
sterblad M, Hakanen A, Rissanen A-M, Kirveskari J, Vaara M. Ulkomailta saapuu vaikeasti hoidettavia infektioita – ­gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi uhkaa. Suom Lääkäril 2011;66:1477–82.
6. Suomalainen mikrobilääke­resistenssin tutkimusryhmä. www.finres.fi
7. Action on Antibiotic Resistance. www.reactgroup.org

Julkaistu Lääkärilehdessä 14/2014.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi