Teknologian tarjoamat mahdollisuudet käyttöön

Terveydenhuollon palvelujen tuottavuutta on mahdollista parantaa olennaisesti ottamalla käyttöön nykytekniikan suomat mahdollisuudet. Terveyskeskuspohjainen järjestelmä on tähän nykyisessä muodossaan liian jäykkä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Sadoillatuhansilla kuntoilijoilla on käytössään sykemittari, joka pystyisi tunnistamaan joidenkin sydänsairauksien oireet. Valmistajat eivät ole ottaneet tätä ominaisuutta käyttöön, koska pelkäävät kalliiksi käyviä oikeudenkäyntejä yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa, kun laite onkin tulkinnut tilanteen väärin.

Terveydenhuoltomme ongelmat ovat perusterveydenhuollossa. Kaikki eivät saa riittävää hoitoa tavanomaisiin sairauksiin eikä erikoissairaanhoitoon seulota potilaita yhtenäisin perustein. Perusterveydenhuollon ongelmista on puhuttu ilman tulosta niin kauan, että kannattaa miettiä, onko se organisoitu kokonaan väärin.

Kuntien edessä olevat jättimäiset säästöt voivat vaurioittaa perusterveydenhuoltoa entisestään ja pahasti. Perusterveydenhuolto pitäisi pystyä järjestämään tehokkaasti ja halvalla. Sen tuottavuutta pitäisi siis lisätä. Helpointa on karsia terveyskeskuslääkäreille kasaantuneita tehtäviä, jotka eivät liity potilaan terveyden ylläpitämiseen, mutta sivuutan tämän.

Lue lisää: Olipa tarkastus!

Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkuluttajat tarvitsevat kovin erilaista suhdetta terveydenhuoltoon kuin väestön suhteellisen terve enemmistö. Keskityn tässä jälkimmäiseen.

Hyvinvoivan enemmistön palvelujen tuottavuutta on mahdollista parantaa olennaisesti ottamalla käyttöön nykytekniikan suomat mahdollisuudet, mutta se edellyttää ennakkoluulottomuutta ja monien määräysten kumoamista.

Yhä suurempi osa väestöstä hankkii itse tietoa terveydestään. Hyviä, mutta valitettavasti myös huonoja lähteitä löytää netistä. Pitäisi olla jokin tapa sertifioida asialliset terveyssivut. Lehdissä julkaistavat terveysriskejä mittaavat testit ovat toistaiseksi viihdettä, mutta niistä voi kehittyä merkittävä seulontakanava.

Markkinoille tulee yhä enemmän laitteita, joilla ihmiset voivat tarkkailla terveydentilaansa kotona ja tehdä yksinkertaisia testejä. Verenpainemittari kotona on halpa verrattuna säännölliseen verenpaineen mittauttamiseen terveysasemalla. Diabetespotilas voi jo mitata verensokerin kotona. Seuraavaksi tullevat kotona tehtävät INR-testit. Sykemittarin valmistajat varmaan oppivat tekemään tuoteselosteensa niin, että se kestää amerikkalaisessa tuomioistuimessa. ­Uusia todella yllättäviä kotilaboratorioon soveltuvia laitteita on tulossa.

Ennakkoluulottomia tapoja ei pidä kaihtaa. Suomessa oletetaan olevan parisataatuhatta henkilöä, jotka sairastavat diabetesta tietämättään. Koira on helppo opettaa haistamaan diabetes. Diabeteskoira pystyisi seulomaan kymmeniä ihmisiä tunnissa.

Moni kommunikoi lääkärin kanssa pienistä vaivoista mieluummin netissä, eikä se vie lääkärin aikaa tavallisesti paria minuuttia enempää.

Kaikki tämä voi lisätä terveydenhuollon tuottavuutta aivan tavattomasti, mutta vain jos se organisoidaan oikein. Tällöin pitäisi myös pystyä siirtämään tehtäviä, valtaa ja vastuuta. Terveyskeskuspohjainen järjestelmä on tähän nykyisessä muodossaan liian jäykkä. Tarvitaan säädösmuutoksia, jotka tekevät uudenlaisen toiminnan mahdolliseksi ja lääkärille insentiivi ottaa niitä käyttöön.

Maailmalla tavanomaisin malli hoitaa yleislääkärin tointa on ammatinharjoittajana toimiva perhelääkäri, joka toimii yleensä lääkärikeskuksessa. Voisiko terveyskeskuksiin ottaa lääkäreiksi myös ammatinharjoittajia, jotka hoitavat oman väestövastuunsa ja vain sen? Ruotsin kaltainen mahdollisuus valita terveyskeskuksen sijaan yksityinen lääkäri edellyttäisi monikanavaisen rahoituksen purkua. Väestövastuusta pääosan tuloistaan saavan lääkärin kannattaa suosia keveitä yhteydenpitomuotoja ja rohkaista potilaitaan omatoimiseen terveydentilansa tarkkailuun.

Osmo Soininvaara
Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti ja kansanedustaja.

Julkaistu Lääkärilehdessä 38/13.