Tekoäly tulee, oletko valmis?

Teknologian mullistus tekee nykyisistä ammattirajoista yhä haaskaavampia, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Tekoäly tulee, oletko valmis? Kuva 1 / 1

Meneillään oleva teknologinen mullistus pitäisi ottaa huomioon terveydenhuollon organisaa­tioita uudistettaessa. Uusi teknologia vanhassa organisaatiomallissa voi merkitä, ettei mikään oikeasti muutu, eikä teknologian tuomia mahdollisuuksia siksi pystytä käyttämään kunnolla hyväksi.

Lääkärin työnkuvaan vaikuttaa diagnoosin­tekoon ja hoito-ohjeisiin erikoistunut tekoäly, joka – anteeksi nyt vain – tekee jo nyt vähemmän virheitä kuin lääkäri. Tekoäly oppii jokaisesta tekemästään virheestä niin kuin varmaan lääkärikin, mutta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoäly oppii virheistä, tapahtuivat ne missä päin maailmaa hyvänsä. Siksi se on myös ihmistä paljon nopeampi uuden tiedon omaksuja.

Tekoälyn parhaita puolia on, että se voi kasvojaan menettämättä ilmoittaa, että nyt en tiedä. Se voi myös haluta tehtäväksi vielä yhden laboratoriokokeen.

Proviisorituttavani on joskus valittanut, että lääkärit tietävät aivan liian vähän lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista. Kohtuuttomaksi lääkärin työ onkin tältä osin muuttunut. Lääketieto laajenee niin nopeasti, ettei sitä pysty kukaan seuraamaan.

Ei lääkemääräyksiä kuitenkaan proviisoreiden tehtäväksi voi antaa, koska heiltä taas puuttuu lääkärin osaaminen, eikä mihinkään moniammatillisiin tiimeihin ole varaa. Proviisorin osaaminen on vielä helpompi opettaa tekoälylle kuin lääkärin osaaminen, johon liittyy paljon kasvokkain olemista. Tekoäly parantaa lääketurvallisuutta.

Nämä ohjelmat tulevat myös potilaiden ulottuville. Tähän liittyy suuria ongelmia, joiden kanssa on vain elettävä. Ilmaispalvelun tarjoajilla eivät motiivit ole aina puhtaat. Ohjelmat saattavat suosia tietyn lääkeyhtiön kallista lääkettä ja sivuuttaa kilpailijan tarjoaman paljon halvemman hoidon. Kustannustehokkuuteen pyrkivistä suomalaisista hoitosuosituksista ne tuskin paljon välittävät. Tietokonettaan räplännyt vaativa potilas luo suuria paineita lääkärille.

Moni potilas innostuu mittaamaan itse erilaisia asioita kehonsa toiminnasta. Alan yritykset panostavat tähän mahdollisuuteen valtavia summia, joten se tulee varmasti. Nokia esimerkiksi osti digitaaliseen terveydenhuoltoon erikoistuneen yhtiön 170 miljoonalla eurolla. Tämä koskee suurta osaa potilaista lukumääräisesti ajatellen, mutta pientä osaa terveydenhuollon budjetista, sillä käyttäjät ovat pääsääntöisesti perusterveitä. Potilaalle tämä tuottaa enemmän aikasäästöjä kuin taloudellisia säästöjä koko järjestelmälle. Jos valinnanvapaus ja sitä myötä kilpailu tulee perusterveydenhuoltoon, tämän mahdollisuuden avaaminen on tärkeä kilpailuvaltti.

Tekoäly tekee mahdolliseksi siirtää paljon yleislääkärin työstä hoitajille – erityisesti koska tietokone pystyy tunnustamaan, että on epävarma. Samoin se tekee mahdolliseksi vähentää lähetteitä erikoislääkärille, koska yleislääkärin on nopeampaa ja halvempaa konsultoida tekoälyä.

Terveydenhuollossa on hyvin tarkkarajaisesti määrätty, mitä mikin ammattikunta saa tehdä. Alun perin on ajateltu potilasturvallisuutta ja vastuukysymyksiä, mutta on siinä myös oman joukon työmarkkina-aseman varjelua. Teknologian mullistus tekee nykyisistä rajoista yhä epätarkoituksenmukaisempia ja haaskaavampia.

Terveydenhuollon kysyntä kasvaa tulevaisuudessa valtavasti. Osa tästä kasvusta johtuu väestön ikääntymisestä, mutta paljon suurempi osa yhä parantuneista hoitomahdollisuuksista. Terveydenhuollossa minkään ryhmän ei tarvitse pelätä työpaikkojensa puolesta. Kaikkien työnkuvaa pitäisi siirtää kohden vaativampia töitä niin, että vähemmän vaativat siirtyvät vähemmän koulutetuille.

Osmo Soininvaara
Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti ja tietokirjailija.

Julkaistu Lääkärilehdessä 25-32/2016.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi