Työyhteisötaidoilla työuria pidentämään

Työyhteisötaidoilla työuria pidentämään Kuva 1 / 1

Työ on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Pekka Himanen toteaa poleemisessa Sininen kirja -teoksessaan yhdeksi hyvinvointivaltiomme haasteeksi nimenomaan kestävyysvajeen ja siis taloudellisen niukkuuden (1). Työllä ja siten työkykyisellä ja -haluisella työvoimalla on huomattava merkitys Suomen kansantaloudelle ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudelle.

Vaikka työkyvyttömyyseläke myönnetään ­vian, vamman tai sairauden perusteella, vaikuttaa työkykyyn kuitenkin toisinaan huomattavasti enemmän työtekijän motivaatio ja oma tulkinta työkyvystä kuin lääketieteellinen toiminnanvajaus (2). Esimerkiksi työilmapiirillä ja sosiaalisella tuella työssä voi olla huomattava vaikutus työkykyyn (3,4).

Työstä puhutaan julkisuudessa usein kärjis­täen ja korostetaan joko huippukokemuksia ja luovaa itsensä toteuttamista tai työn järjetöntä kuormittavuutta, joka saattaa peräti vaarantaa työntekijän terveyttä (5). Työ on toisille välttämätön paha, toisille taas peräti kutsumus tai ­jopa elämäntehtävä.

Johtajan ja esimiehen positiivisuus, innostuneisuus ja erityisesti vuorovaikutustaidot vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin ja tavoitteisiin pääsemiseen. Arvostuksen kokeminen saa ihmisen ponnistelemaan tavoitteidensa eteen ja usein jopa kukoistamaan (6). Oikeudenmukainen johtaminen ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistavat innostumisen ja oppimisen. Johtamisessa kaikki syntyy ensin ajatuksena, jonka hyvä johtaja pystyy välittämään henkilöstölle tavoitteellisella vuorovaikutuksella.

Tunteet tarttuvat ja esimiehen tunne-energia vaikuttaa koko työyhteisöön. Myönteiset tunnetilat auttavat ihmistä näkemään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Negatiivisuus on kuitenkin valitettavasti vahvempi voima kuin positiivisuus, joten yksikin nyrpeä tai oikutteleva työntekijä pystyy pilaamaan esimerkiksi palaverin onnistumismahdollisuudet (6). Katastrofaalista on, jos esimies itse toimii tällaisena työyhteisön energiavarkaana.

Työyhteisötaidot varmistavat menestyksen

Esimies- ja alaistaidot täydentävät toisiaan. Usein puhutaan myös työyhteisötaidoista, joka on ehkä alaistaitoja neutraalimpi käsite. Työ sujuu, kun vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky ja työtaidot ovat kohdallaan. Vaikka työyhteisötaidot eivät kuulu työtehtävien muodollisiin vaatimuksiin, vaikuttavat ne monin tavoin työyhteisön tehokkaaseen toimintaan.

Hyvät työyhteisötaidot omaava työntekijä osaa ja haluaa auttaa työtovereita sekä tukea johtamista ja siten parantaa työn tuottavuutta. Näin siirtyy parhaiten myös hiljainen tieto. Auttamishaluiset ja tunnolliset työntekijät vähentävät ongelmien syntyä ihmisten välillä. Tällaisiin työyhteisöihin on helpompi houkutella uusia työntekijöitä ja samoin hankittu osaava työvoima haluaa todennäköisemmin pysyä tällaisessa työpaikassa.

Työyhteisötaitoihin kuuluu myös sitoutuneisuus työhön ja työnantajaan. Työpaikasta ei puhuta pahaa eikä levitetä haitallista tietoa. Näin myös varmistetaan oman työyhteisön menestyminen työmarkkinoilla. Jokaisen kannattaa ajoittain pysähtyä miettimään omia työyhteisötaitojaan.

Työyhteisötaidoissa vastavuoroisuus on arkipäivän hyvien käytöstapojen noudattamista. Tällöin työntekijä kuuntelee, kun hänelle puhutaan, vastaa, kun kysytään, kertoo, jos tietää ja auttaa, jos osaa. Positiiviseen vuorovaikutukseen kuuluu ystävällisyys, avoimuus ja auttaminen. ”Alaistaitoihin” kuuluu tietoinen joukkuehenkinen toiminta ja tapa ajatella asioita oman edun sijaan kokonaisuuden kannalta.

Oma tulkinta ratkaisee

Työn ja työyhteisön näkeminen myönteisessä valossa ja tulevaisuuden tarkastelu optimistisesti lisää hyvää oloa (7). Unkarilaissyntyinen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on tutkinut onnellisuutta ja elämäniloa, jota hän kutsuu flowksi (8). Positiivinen työpsykologia tutkii niitä inhimillisiä olosuhteita, jotka työelämässä johtavat onnellisuuteen, täyttymykseen ja kukoistukseen.

Jokaisella työntekijällä on oma tulkintansa työyhteisön tilasta ja sosiaalisten suhteiden laadusta. Jokainen myös näkee työelämänsä ja elämänsä yleensäkin tulkintana, joka voi olla traaginen tarina, selviytymiskertomus, kasvu­tarina tai menestyskertomus. Me rakennamme samoistakin kohtaloista hyvin erilaisia tulkintoja.

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä ja hyvinvoinnista työssä. Voimme edistää työn imua ylläpitämällä realistista optimismia hankalissakin tilanteissa ja tukemalla työtovereita, olemalla aloitteellisia sekä ottamalla vastuuta omasta käyttäytymisestämme. Positiivisuus, luottamus, ystävällisyys ja anteeksi antaminen rakentavat työyhteisön hyvinvointia. Tämän seurauksena työstä tulee myös tuottavampaa. Siten työkykyyn − omaan ja toisten − voi jokainen käytöksellään vaikuttaa!

Marjo Sinokki
LT, EL
työterveysjohtaja, 
Turun Työterveystalo / 
Turun kaupunki

Kuva:Pixmac

Kirjallisuutta
1. Himanen P. Sininen kirja 2012. Saatavilla internetissä: http://­valtioneuvosto.fi/tiedostot/­julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf
2. Loisel P. Developing a new ­paradigm. Work disability ­prevention. Occup Health 2009;15:56–60.
3. Sinokki M, Hinkka K, Ahola K ym. The association between team climate at work and mental health in the Finnish Health 2000 Study. Occup Environ Med 2009;66:523–8.
4. Sinokki M, Hinkka K, Ahola K ym. Social support as a predictor of disability pension. The Finnish Health 2000 Study. J Occup Environ Med 2010;52:733–9.
5. Järvinen P. Menestyvän työ­yhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOY, 2008.
6. Kuusela S. Esimiehen vuoro­vaikutustaidot. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2013.
7. Seligman M. Flourish. A visionary new understanding and well-being. New York: Free Press, 2011.
8. Csikszentmihalyi M. Flow: The psychology of optimal ­experience. New York: Harper and Row, 1990.

Julkaistu Lääkärilehdessä 41/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi