Vaarallisia mielikuvia kipulaastarista

Vaarallisia mielikuvia kipulaastarista Kuva 1 / 1

Potilaat tulevat vastaanotolle pyytäen kipulaastaria tai kipupumppua. Terveydenhuollon henkilökunta puhuu seminaareissaan kipulaastareista, kipupumpuista ja kipupiikeistä. Lääkärit tekevät lähetteitä ja konsultaatiopyyntöjä, joissa pyydetään arvioimaan hyötyisikö potilas kipulaastarista.

Kipulaastari on mielikuvana laastari, joka pannaan kipeään kohta ja kipu menee pois. Laastari on helppo kiinnittää ja helppo vetää pois. Laastari menee aivojen arkistossa laastarikansioon, josta löytyvät myös hormonikorvaushoidon tai tupakasta pois haluavien laastarit. Kipulaastari on mielletty ”pehmeämmäksi” vaihtoehdoksi kuin muut kovan kivun lääkkeet, kuten joku kipulaastareita markkinoinut ylisti.

Kivunhoidossa käytetään useita erilaisia kalvon kautta ihon läpi tai iholla vaikuttavia aineita. Näitä voivat olla kapsaisiini, joka ensin aiheuttaa polttavaa kipua paikallisesti ja sitten desensitisoi hermopäätteet. Toinen paikallisesti vaikuttava kalvo vapauttaa lidokaiinia ja puuduttaa kipureseptorit vain paikallisesti, jos suositeltuja annoksia ei ylitetä.

Laastarin kautta voidaan annostella myös ihon läpi verenkiertoon siirtyviä opioideja, kuten buprenorfiinia ja fentanyyliä. Buprenorfiinin vuorokausiannokset ovat pieniä, ja laastari vaihdetaan viikon välein. Fentanyylilaastarista vapautuu fentanyyliä, joka on monta kertaluokkaa morfiinia tehokkaampi opioidi. Laastari vaihdetaan kolmen vuorokauden välein. Yhdestä fentanyylilaastarista voi vapautua annos, joka vastaa muutamaa kymmentä tai jopa useita satoja milligrammoja morfiinia. Jos laastarissa oleva annos on liian suuri tai lääke ei ylipäätänsä sovi potilaalle, ilmaantuvat yliannoksen oireet salakavalasti vasta 12 tunnin kuluttua laastarin kiinnityksestä. Väärin käytettynä fentanyylilaastari on tappavan vaarallinen.

Kipulaastari on nimityksenä epäonnistunut, epämääräinen ja epäammatillinen. Laastari oli valitettava nimen valinta vahvojen opioidien ihon kautta tapahtuvalle annostelumuodolle. Ammatti ja opiskelu eivät suojaa mielleyhtymiltä, joita markkinoinnin ammattilaiset ovat aina osanneet hyödyntää. Suun limakalvolle annosteltavaa fentanyylipuikkoa kutsuttiin Yhdysvalloissa kiputikkariksi. Suomalainen nimike ”imeskelytabletti suuonteloasettimella” antoi selvästi enemmän kunnioitusta herättävän vaikutelman erittäin tehokkaasta nopeavaikutteisesta opioidivalmisteesta.

Toivon, että kukaan ei koskaan nimitä vahvoja ihon kautta imeytyviä opioidin annostelukalvoja kipulaastareiksi vaan aina mainitsee mikä lääke on kyseessä. Lisäksi toivoisin, että laastari-nimike vaihdettaisiin annostelukalvoksi tai muuksi vähemmän harhaan johtavia mielikuvia synnyttäväksi käsitteeksi.

Eija Kalso





LKT, professori Eija Kalso on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani ja HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Hyvä kivunlievitys vanhuksen saattohoidossa

    Vanhusten kivunhoidon periaatteet ovat diagnoosista riippumatta samat kuin nuoremmilla, mutta lääkkeiden aloitus­annokset ovat selvästi pienempiä. Vanhuksella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, kirjoittaa ylilääkäri Tiina Tasmuth katsausartikkelissaan kivunlievityksestä vanhuksen saattohoidossa.

    Uutiset 8.3.2019
  • Totta vai tarua kivunhoidossa

    Kivusta tiedetään, ettei vieläkään tiedetä kovin paljon, kirjoittaa Sirpa Tahko.

    Potilaan ääni 19.2.2018
  • Kelvoton kipukroonikko

    Kivunhoitoon liittyvissä keskustelussa saa nykyään eniten huomiota, jos väittää lääkkeiden olevan pahasta, kirjoittaa Sirpa Tahko.

    Potilaan ääni 22.1.2018

Terveyskirjasto.fi