Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty

Tuberkuloosin kuva Suomessa muuttuu vähitellen samankaltaiseksi kuin muissa Pohjoismaissa: enemmistö sairastuneista on nuoria tai työikäisiä, ulkomaalaistaustaisia ja keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi yleistyy.

Tuberkuloosi voi edelleen hyvin. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kaksi miljardia ihmistä on saanut latentin tuberkuloosi-infektion. Vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa sairastuu, näistä neljä miljoonaa tartuntaa levittävään keuhkojen tuberkuloosiin, ja tautiin kuolee noin 1,5 miljoonaa (1). Suomen tilanne on paljon keskimääräistä parempi, vaikka moni hämmästyy kuullessaan, että meilläkin todettiin viime vuonna vielä lähes 300 uutta tapausta (2).

Päivitetyssä tuberkuloosiohjelmassa (3) perustavoitteet eivät ole muuttuneet, vaan kes­kiössä pysyvät varhainen diagnostiikka, tehokas hoito, tartuntojen ehkäisy ja sairastumisriskin vähentäminen. Ohjelma painottaa aiempaa vahvemmin perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon keskeistä roolia tuberkuloosin torjunnassa. Ohjelmassa on käsitelty myös taudin torjuntaa erityisympäristöissä, kuten puolustusvoimissa ja rikosseuraamuslaitoksessa. Sairaaloiden eristystilojen vaatimuksia on tarkennettu.

Tuberkuloosin vähetessä tapaukset keskittyvät riskiryhmiin, joten ne on tärkeää tunnistaa. Suurin riskiryhmämme, iäkäs syntyperältään suomalainen väestö, on väistymässä. Tuberkuloosin kokonaiskuvaa muuttavat työvoiman liikkuminen, lisääntyvä matkustaminen ja maahanmuutto. Suunta Suomeen on lähes aina alueilta, joissa tuberkuloosin esiintyvyys on suurempi ja lääkeresistenssi yleisempää kuin meillä. Tunnistettavia riskiryhmiä ovat pakolaiset, turvapaikanhakijat, paluumuuttajat, suuren ilmaantuvuuden alueilta palaavat suomalaiset työntekijät, opiskelijat, vaihto-oppilaat, vapaa­ehtoistyöntekijät ja muut riskialueilla pitkään oleskelleet.

Lue lisää: Pelkään, siis olen

Miniepidemiat yleistyvät ryhmissä, joissa lähi­kontakteja on paljon. Nuoret maahanmuuttajat ovat ryhmä, jossa tartunnan lähteen tunnistamisen viivästyminen johtaa herkästi ­uusiin tartuntoihin. Työikäisten sairastuvuus lisää samalla lasten sairastumisriskiä, mikä rokottamattomilla pikkulapsilla voi johtaa nopeasti vakaviinkin tuberkuloosin muotoihin (4). Terveydenhuollon toimijoilta vaaditaan saumatonta yhteistyötä tartuntaketjujen varhaisena katkaisijana. Näitä tilanteita ajatellen päivitetyssä ohjelmassa on käsitelty aiempaan tarkemmin latentin tuberkuloosin diagnostiikkaa (IGRA-testit), hoidon tarpeen arviointia ja lääkeresistenssin laboratoriodiagnostiikkaa (mm. DNA-pikatestit). HIV-vasta-aineet suositellaan tutkittavaksi jokaiselta sairastuneelta (5).

Merkittävin hoitoa koskeva muutos on neljännen lääkkeen (etambutoli) liittäminen kahden kuukauden intensiivihoitovaiheeseen kansainvälisen käytännön mukaisesti (1). Myös lasten lääkeannoksia on tarkennettu. Potilaan oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon tarkoittaa lääkehoidon toteuttamista aina ja kaikkialla valvotusti (7). Jokaisen lääkeannoksen nieleminen on valvottava ja kirjattava, mikä Suomessa ei ole aiemmin kaikkialla toteutunut. Valvonnan tarkoitus on tukea potilasta ja samalla motivoida hänet kuukausia kestävään hoitoon.

Tuberkuloosin kuva Suomessa muuttuu vähitellen samankaltaiseksi kuin muissa Pohjoismaissa: enemmistö sairastuneista on nuoria tai työikäisiä, ulkomaalaistaustaisia ja keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi yleistyy (6). Tapaukset keskittyvät suurimpiin asutuskeskuksiin, meillä pääkaupunkiseudulle.

Tuberkuloosiohjelman päivityksen on toteuttanut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksi­annosta Filha ry:n tuberkuloosinasiantuntijaryhmä yhteistyössä Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Vain elektronisena versiona julkaistu suositus voidaan päivittää helposti, ja siihen on liitetty linkkeinä useita syventäviä asiakokonaisuuksia. Suositus on julkaistu STM:n, THL:n ja Filha ry:n sivuilla.

Kari Liippo
professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Filhan tuberkuloosiryhmän pj

Kirjallisuutta

1. www.who.int/tb/publications/global_report/
2. THL. Tuberkuloosi. Tartuntataudit Suomessa 2012. Raportti 10/2013;33–6.
3. Valtakunnallinen tuberkuloosi­ohjelma 2013. Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön ­julkaisuja 2013:12. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_­julkaisu/1862409, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3414-6, http://www.filha.fi/suomi/julkaisut/tuberkuloosi/valta­kunnallinen_tuberkuloosiohj/
4. Salo E. Tuberkuloosi on täällä ­tänään. Duodecim 2012;128:1425–7.
5. WHO Library Cataloguing-in-Publication Data: Treatment of tuberculosis: guidelines, Fourth edition.
6. European Centre for Disease ­Prevention and Control. Tuberculosis surveillance and monitoring in Europe 2013, 19 Mar 2013.
7. http://www.who.int/tb/dots/whatisdots/en/

Valtakunnallinen Tuberkuloosiohjelma 2013. Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset