Verenpaineen pitää kiinnostaa

Verenpaineen pitää kiinnostaa Kuva 1 / 1

Suomalaisessa lääketieteen lehdessä julkaistiin äskettäin tapausselostus, jossa 24-vuotiaan miehen näköhäiriön ja aivopaineen kohoamisen syytä selvitettiin monenmoisin tutkimuksin (1). Vasta muutama kuukausi myöhemmin tapahtuneen aivoverenvuodon yhteydessä huomattiin potilaan verenpaineen olevan 230/160 mmHg. Kyseessä oli hypertensiivinen enkefalopatia – kukaan ei vain ollut mitannut verenpainetta.

FINRISKI-tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten verenpaine on pitkän laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Verenpaineen lääkehoitokaan ei toteudu optimaalisesti.

Toisin kuin monet luulevat, matala verenpaine ei ole uusi tavoite: 90–120/60–80 mmHg kirjattiin ihmisen normaaliksi verenpaineeksi jo vuonna 1939 (2). Viime vuosina on esitetty kritiikkiä verenpaineen hoitotavoitteita ja terveiden ihmisten hoitamista kohtaan. Tämä tosin herätti huolta jo 1930-luvulla: ”Viime aikoina on pyritty vähättelemään verenpaineen mittaamisen merkitystä, mutta kun yleisesti tiedetään ainakin viidenneksen väestöstä olevan hypertensiivisiä ja heidän ennusteensa synkkä, on verenpaineella suuri merkitys” (2).

Mielikuvaa verenpaineen merkityksestä ovat saattaneet sekoittaa myös ns. ”vanhuuden paradoksit”: monissa epidemiologisissa tutkimuksissa korkeampaan verenpaineeseen näyttää liittyvän parempi ennuste kuin matalaan (3). Matala verenpaine – ja huono ennuste – vanhuusiässä voi kuitenkin johtua aiemmasta hypertensiosta ja sen aiheuttamista sydän- ja aivovaurioista sekä elimistön haurastumisesta (4,5).

Väestötasolla ylipaino ja etenkin suolan saanti ovat merkittäviä verenpaineen nousun syitä (s. 1803–9). Valtaosa suolasta saadaan muusta kuin itse valmistetusta ruoasta, joten sen välttäminen voi olla vaikeaa. Toisaalta nykyisin ruoanlaittoon mallia antavat gourmet­kokit eivät tapaa välttää suolaa, vaan pikemminkin päinvastoin.

WHO valitsi verenpainetaudin vuoden 2013 Maailman terveyspäivän teemaksi. Verenpainetauti komplikaatioineen on kehitysmaissakin nousemassa tärkeimmäksi terveysongelmaksi (6). WHO:n ”25 by 25 Goal” asettaa tavoitteeksi ei-tarttuviin tauteihin liittyvien ennenaikaisten kuolemien vähentämisen 25 % vuoteen 2025 mennessä (7). Suomalaisissa tiedotusvälineissä tätä ei juurikaan ole noteerattu, mikä osoittaa vielä yhden ongelman: verenpaine on tiedon­välityksen kannalta vanha tylsä juttu, jonka ohi ajaa milloin mikäkin geenitiedon nippeli.

Aivohalvauksen, sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin lisäksi verenpainetauti altistaa vanhuusiän Alzheimerin taudille ja dementialle (4) ja sillä lienee merkitystä muissakin geriatrisissa oireyhtymissä (5). Kohonneen verenpaineen diagnosointia voidaan parantaa kotimittauksin, ja lääkehoito on käynyt halvemmaksi, helpommaksi ja turvallisemmaksi. Vakuuttavien laskelmien mukaan väestön suolansaannin vähentämisellä ja verenpaineen laskulla voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä valtimotautien vähentyessä (8). Kaiken tämän luulisi kiinnostavan myös poliittisia päättäjiä ja kansantaloudesta vastaavia.

Pitäisikö suolansaantia vähentää hallinnollisin toimin tupakkalain tapaan? Olisiko lääkehoidossa suosittava yksinkertaista polypill-hoitoa (9) terveydenhuoltoa kuormittavien räätälöityjen hoitojen sijaan? Tällaiset toimet on arvioitu kustannusvaikuttaviksi valtimotautien ehkäisyssä (10). Ainakin verenpainetaudista pitäisi puhua enemmän ja valmistella Suomeen kansallinen verenpaineohjelma.

Timo Strandberg
LKT, professori
Helsingin yliopisto, HYKS, geriatrian ja sisätautien klinikka
Oulun yliopisto, terveystieteen laitos, geriatri

Kirjallisuutta

1 Honkaniemi J ym. Petolliset papillit. Duodecim 2013;129:367–8.
2 Robinson SC, Brucer M. Range of normal blood pressure. Arch Intern Med 1939;64:309–44.
3 Hakala SM ym. Blood pressure and mortality in an older population. A 5-year follow-up of the Helsinki Ageing Study. Eur Heart J 1997;18:1019–23.
4 Qiu C ym. The age-dependent relation of blood pressure to cognitive function and dementia. Lancet Neurol 2005;4:487–99.
5 Strandberg TE ym. Geriatric syndromes-vascular disorders? Ann Med 2013;45:265–73.
6 World Health Organization. A Global Brief on Hypertension. WHO 2013. http://www.who.int/cardiovascular_diseases/publications/global_brief_hypertension/en/
7 Raising the pressure on hypertension. Pääkirjoitus. Lancet 2013;381:1157.
8 Bibbins-Domingo K ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362:590–9.
9 Smith R ym. Combination therapy to prevent cardiovascular disease. JAMA 2013;309:1595–6.
10 Cobiac LJ ym. Which interventions offer best value for money in primary prevention of cardiovascular disease? PLoS One 2012;7:e41842. doi: 10.1371/journal.pone.0041842

Tieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehden numerosta 24/2013

Lisää aiheesta:

Suomalaisten verenpaine yhä kansainvälisesti korkealla tasolla

Yhden luvun taktiikalla korkean verenpaineen hoitoon

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi