Kukaan ei ole keskivertopotilas

Kukaan ei ole keskivertopotilas Kuva 1 / 1

Keskivertopotilaita ei ole. Tämä seikka on ollut jo pitkään lääkäreiden tiedossa. Tiedot esimerkiksi lääkitysten tehosta ja haittavaikutuksista sekä sairauksien luontaisesta kulusta perustuvat usein kuitenkin laajasta ihmisjoukosta tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi vaikkapa haittavaikutusten ennustaminen yksittäisen potilaan kohdalla on ollut mahdotonta. Vaikka tiedetään, että esimerkiksi kymmenen prosenttia saa lääkkeestä haittavaikutuksena päänsäryn, ei se kerro kovinkaan paljoa yksilötasolla. Haitta joko saadaan tai ei saada.

Kehitys kuitenkin etenee. Viime aikoina toiveita on laitettu yksilöllistettyyn lääketieteeseen, joka lyhyesti tiivistettynä pyrkii yhdistämään väestötutkimuksista saadut tiedot yksilöltä itseltään kerättyyn henkilökohtaiseen informaatioon, kuten esimerkiksi geenitason tietoon perimästä. Tähän voidaan yhdistää vielä erilaisista mittauksista kertynyttä dataa. Alttius lääkkeen haittavaikutukselle voitaisiin selvittää testaamalla, onko potilaalla sellainen geenityyppi, joka altistaa haittavaikutuksena ilmaantuvalle päänsärylle. Tämän tyyppiset geenitestit ovatkin jo käytössä esimerkiksi erilaisten syöpien hoitoja suunniteltaessa.

Yksilöllistetty lääketiede kuulostaa hyvältä, mutta kuten kaikkeen uuteen teknologiaan, myös siihen liittyy uhkakuvia. On olemassa kuolemaan johtavia sairauksia, joiden puhkeaminen voidaan ennustaa geenitestauksella, mutta joiden sairaudenkulkuun ei ole mahdollista ainakaan vielä nykyteknologialla vaikuttaa. Kuinka realistisesti ihminen pystyy etukäteen arvioimaan sitä, haluaako hän ennalta tietää sairastuvansa tällaiseen sairauteen? Myös geenitiedon joutuminen vääriin käsiin huolettaa. Lainsäädännöllä voidaan tietysti vaikuttaa näihin asioihin, mutta siinäkin perusoletus on se, että nykyisen kaltainen yksilön oikeuksia kunnioittava yhteiskuntarakenne tulee säilymään. Historia tuntee runsaasti tapauksia, joissa näin ei ole ollut.

Yksilöllistetyn lääketieteen ennustetaan muuttavan maailmaamme. Muutoksen kynnyksellä olisi tärkeää käydä julkista keskustelua siitä, millaisia pelkoja, toiveita ja odotuksia aiheeseen liittyy. Viranomaiset ovat onneksi jo aloittaneet selvittämään asiaan liittyviä lainopillisia ja eettisiä seikkoja. Julkinen keskustelu tästä aiheesta on toistaiseksi kuitenkin ollut melko vähäistä.

Aleksi Varinen
Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri.

Lue myös:
Mihin terveyskeskuslääkäriä tarvitaan?
Matkailu antaa perspektiiviä arvioida omaa terveydenhuoltoamme
Sote-huomio perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksiin

Oletko jo lukenut nämä?