Lääketiede ja vaihtoehtohoidot

Lääketiede ja vaihtoehtohoidot Kuva 1 / 1

Niin sanottujen vaihtoehtohoitojen hyödyistä ja haitoista on kiistelty jo kauan. Koska Suomessa laaditaan parhaillaan lakia näiden hoitojen kontrolloimiseksi, lienee paikallaan tuoda keskustelun tueksi muutamia aiheesta aiemmin esitettyjä kommentteja. Tuolloin ei tosin käytetty termejä vaihtoehtohoito tai vaihtoehtolääketiede, vaan puoskarointi ja luonnonparannus.

Lääkäri Gunnar Suolahti kirjoitti Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissä vuonna 1921:
"---enimmäkseen ovat tällaiset ammattipuoskarit moralisesti ala-arvoisia henkilöitä, jotka eivät ole elämässä menestyneet, vaan ovat elantonsa takia ryhtyneet puoskarintoimeen keinotellen siten herkkäuskoisilta henkilöiltä melkoisia summia. Näiden joukossa tavataan entisiä ylioppilaita ja farmaseutteja, entisiä kätilöitä, sairaanhoitajattaria, välskäreitä ja apteekkirenkejä sekä kaikenlaisia naisihmisiä, joilla tuskin mitään muuta ammattia on ollutkaan. Merkille on pantava, että tähän luokkaan kuuluu myös joitakuita pappeja ja saarnaajia, jotka harjoittavat puoskarintoimintaa ehkä laajemmassa mitassa kuin useimmat varsinaiset ammattipuoskarit. Tässä ryhmässä puheena olevat puoskarit ottavat hoitoonsa kaikenlaisia sairaita, riippumatta siitä, mitä tauteja he sairastavat. Toiset hoitavat ”potilaitansa” kaikenlaisilla lääkkeillä, joissa joskus lienee varsin voimakkaasti vaikuttavia myrkkyjäkin, toiset syöttävät sairaille homeopaattisia pillereitä, toiset ovat taas ns. vesiparantajia, jotka tekevät diagnoosinsa silmistä katsomalla ja hoitona käyttävät vettä kaikilla mahdollisilla tavoilla sekä antavat sisällisesti hiekkaa y.m.s. Varsinkin viimemainitut kuljeskelevat paikkakunnalta toiselle ja koittavat kaikenlaisilla reklaamikeinoilla viekoitella ihmisiä hoitoonsa."

Lääkäri T. Hannikainen tarkasteli rokotuksen vastustajia samassa julkaisussa vuonna 1914:
"Rokotuksen vastustajain pääjoukon muodostavat n.k. luonnonparannuksen harrastajat – kuhnelaiset, silmädiagnostikot, homeopaatit y.m. sellaiset koko koulumedisiinan viholliset. Näihin on yhtynyt koko joukko tieteellisen sivistyksen saaneita lääkäreitä, joiden tieteellisyys kuitenkin enimmäkseen on aivan luonnonlääkärin tasalla. Nykyaikainen lääketiede on kehittynyt suurelle yleisölle siksi vaikeatajuiseksi, terapian samalla jäädessä kehityksessä jonkin verran jälelle, että kaikenmoiset hämmästyttävän järjettömät ja yksinkertaiset mutta helposti tajuttavat luonnonlääkintösysteemit helposti voittavat suuressa yleisössä suurta kannatusta – ja tuottavat niihin liittyneille lääkäreille suuren populariteetin – ja vastaavat suuret tulot."

Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot pohti kirjassaan Talonpojan Kotilääkäri vuonna 1838:
"Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulevan joista kuista tavattomista syistä, pahoista hengistä, vedestä, maasta ja ilmasta; ja niihin ovat kavalat loitsijat, velhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäkin pahemmaksi. Rahvas on ymmärtämätön ja hidas, nopia uskomaan, jonka uskoilijaisuuden semmoiset tietäjät, petturit, taikurit, poppa- ja myrrysmiehet, noidat, kukkaromiehet, käyttävät hyödyksensä. Juopot, hävinneet lurjukset, maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset ovat erinomaiset viekkaat rahvasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä ja luonnosta, lääkkeitten laadusta ja vaikuttamisista, antautuvat tohtareiksi, saarnaavat mahdistansa, kiittävät ja ylistävät kaikenlaisia sekasotkujansa, valehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä vaikutuksista sairaita parantamaan, vaan viisaasti salaten ja vaieten, kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten elinkaudeksi terveytensä menettänyt."

Oriveden kirkkoherra Erik Lencqvist huokaisi niinkin varhain kuin vuonna 1782:
"Jos joku auttaa näitä houkkia tavanomaisin ja luonnollisin apukeinoin, hän saa siitä harvoin kiitosta. Mutta jos joku on sattumalta – sillä heidän taitonsa eivät ole muuta kuin petosta – tuntenut saaneensa noidilta apua, näitä tietämättömyyden veljiä ylistetään taivaisiin, ja heitä pidetään kaikkia lääketieteeseen perehtyneitä parempina."

Raimo Puustinen
Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus yleislääkärin vastaanottotyöstä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi